Tervetuloa Ketunhäntä kainalossa -blogiin! Blogin tarkoitus on käsitellä narsismia ja psykopatiaa uhrin ja selviytyjän kannalta olennaisella tavalla. Tämän kaltaiseen manipulointisuhteeseen joutuminen on yleensä todellisuutta vääristävä ja itseluottamusta murentava kokemus. Vaikka tällä hetkellä kaikki tuntuisi sumuiselta, et kuitenkaan ole hullu, eikä hyväksikäytetyksi tuleminen ole sinun syytäsi! Saman kokeneita on enemmän kuin uskotkaan. Tästä on mahdollisuus selviytyä ja päästä eteenpäin! Skrollaa sivu alas, niin löydät lisää sisältöä.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Hyvää joulua kaikille!

Joulunaika voi olla hankalaa monille meistä, sillä se voimistaa monenlaisten velvollisuuksien merkitystä ja saa aikaan muistoja. Muistakaa kuitenkin, että kenelläkään meistä ei ole velvollisuutta viettää jouluamme narsistisen läheisen luona. Me voimme itse luoda itsellemme uudet jouluperinteet, juhlia omalla tavallamme. Jokainen päättää itse mikä on paras vaihtoehto, ehkä käyt käymässä, mutta et vietä aikaa paikalla kuin hetken. On myös täysin oikein jättää menemättä, se on sinun päätöksesi ja sinulla on oikeus se tehdä. Meredith Miller Inner Integrationista puhuu tässä videossa joulunajan kysymyksistä liittyen narsismiin. Video on hyvä katsottava kaikille riippumatta siitä, oliko jouluna menossa narsistiseen pesään vai yrittääkö pitää no contactia yllä.

Näiden kahden alla olevan kirjoituksen myötä jään kirjoittelussa joulutauolle. Jatkan kirjoittelua taas ensi vuoden puolella ja aion keskittyä narsistisesta suhteesta toipumiseen, eli elämään narsistin jälkeen. Kun alkaa tuntua siltä, että narsistin ei enää tarvitse olla kaiken hämmästelyn keskipisteenä, on aika lähteä rakentamaan omaa uutta itseään. Voimme päästä tästä kaikesta eteenpäin vahvempina. Vaikka olisitkin vielä kiinni narsistisessa suhteessa, on mahdollista alkaa rakentamaan uutta itseään ja pohtia minkälaisia ratkaisuja aikoo tehdä.

Neiti Kettu

Teoreettisesti: Narsismi, epävakaa/rajatila ja läheisriippuvuus (paremmin suomennettuna "riippuvaisen läheinen" tai "kanssariippuvainen") eriteltynä

Narsistisen persoonallisuuden olemassaolosta kiistellään, mikä on tavallaan omituista. Moni on selkeästi huomannut, että narsistiset ihmiset muistuttavat hämmästyttävän paljon toisiaan, aivan kuin puhuttaisiin samasta ihmisestä. Arkikokemus ei kuitenkaan täytä tieteellisiä vaatimuksia, sillä tarinoiden samankaltaiseksi kokemiselle voi olla olemassa useita erilaisia syitä. Käytännössä voidaan kuitenkin todeta, että narsismia on olemassa, ja sillä on tietyt omat ominaisuutensa.

Diagnosoinnin näkökulmasta aihe onkin jo kinkkisempi. Diagnoosijärjestelmässä on hyvin pitkälle päädytty arvioimaan ihmisen käyttäytymistä, sillä korvien väliä on paljon vaikeampi arvioida. Tämä johtaa siihen (hieman yksinkertaistaen), että sama käyttäytyminen niputetaan samaksi diagnoosiksi, vaikka motiivit käyttäytymisen taustalla olisivat erit. Narsismi siirtyykin siksi esimerkiksi joko epävakaan persoonallisuuden tai antisosiaalisen persoonallisuuden diagnoosin alle, riippuen henkilön näkyvän käyttäytymisen laadusta. Jostain syystä diagnoosijärjestelmää kehittävät ihmiset ajattelevat, että tämä on hyvä asia. Ihmisen mielestä halutaan väkisin tehdä konkreettinen ja yksinkertainen asia. Näkyvä käyttäytyminen määrittää diagnoosin, ja ongelma on poistunut, kun näkyvä käyttäytyminen on hävinnyt? Entä se taustalla oleva syy, joka helposti muovautuu uudenlaiseksi ongelmalliseksi käyttäytymiseksi? Annammeko silloin uuden diagnoosin, sillä näkyvä käyttäytyminen on erilaista? Onko kyse eri ongelmasta, vai edelleen samasta ongelmasta?


Narsismi, epävakaus/rajatila ja läheisriippuvuus

Tämän johdannon jälkeen pureudun syvemmin narsismiin, epävakauteen ja rajatilaan sekä läheisriippuvuuteen. Näissä ilmiöissä on osittain samoja piirteitä, mutta koen kuitenkin tärkeäksi myös erotella ne keskenään. Alla oleva kuvaus kuvaa omaa käsitystäni, joka on muodostunut eri lähteisiin perehtymisen ja kokemustiedon perusteella. Koska esimerkiksi läheisriippuvuus ei ole virallinen termi, löydät varmasti monenlaisia mielipiteitä (ja joskus osittain virheellisisäkin) siihen liittyen. Englanninkielinen sana codependent kuitenkin tarkoittaa suoraan suomennettuna kanssariippuvaista, joka jakaa toisen ihmisen riippuvuuden, tuskan ja pelot, ja ottaa ne itselleen. "Kun otan sinun kärsimyksesi, sinun ei tarvitse enää kärsiä" -ajatuksella. Pohjaan omat kirjoitukseni seuraavaksi esittelemäni pohjalle.

"Ne narsistit, jotka ovat tosissaan olleet terapiassa, heidän naamionsa on pikku hiljaa murtunut ja alta on tullut esille epävakaa rajatila. Narsisti kuitenkin pyrkii kaikin voimin estämään rajatilan esille nousun, ja tämän vuoksi he usein jättävät terapian kesken kriittisessä vaiheessa."

Epävakaa persoonallisuus on nykyään usein käytetty sana, mutta pidän itse sanaa "rajatila" kuvaavana. Epävakaus kuvaa näkyvää käyttäytymistä, mutta rajatila kuvaa mieltä. Rajatila (neuroosin ja psykoosin välissä) teoreettisesti ajateltuna tarkoittaa sitä, että henkilö on välillä kiinni todellisuudessa ja välillä lähes harhainen, ja pyrkii selviytymään näiden kahden välillä. Moni ajattelee rajatilan olevan myös narsismin taustalla. Narsisti ei kuitenkaan ole kosketuksissa tähän rajatilaansa, vaan hän pitää yllä toimintakykyistä ns. näennäisesti todellisuudessa kiinni olevaa naamiota, johon uskoo itsekin. Rajatila näkyy narsistissa kuitenkin siinä, että hänen käsityksensä maailmasta ei aina välttämättä täysin vastaa todellisuutta (hän esimerkiksi kokee läheiselleen annetun palautteen olevan annettu hänelle, sillä tämä läheinen on osa häntä). Ne narsistit, jotka ovat tosissaan olleet terapiassa, heidän naamionsa on pikku hiljaa murtunut ja alta on tullut esille epävakaa rajatila. Sama ilmiö näkyy silloin, kun narsisti menettää valtansa ja turvan tunteensa omassa elämässään, rajatila ja epävakaa käyttäytyminen nousee esille. Narsisti kuitenkin pyrkii kaikin voimin estämään rajatilan esille nousun, ja tämän vuoksi he usein jättävät terapian kesken kriittisessä vaiheessa. Parantuminen vaatisi sen, että he tulisivat kosketuksiin rajatilansa kanssa, mutta samalla tämä tarkoittaa toimintakyvyn heikkenemistä. Tämä voi olla narsistille hyvin pelottava ja uhkaava kokemus, jopa oman olemassaolon kokemuksen kannalta.

Epävakaa persoonallisuus on sen sijaan arkikosketuksessa rajatilaansa, ja pyristelee jatkuvasti lymyävien uhkien ja läheisyyden halun ristiriidoissa. Hän on ylivirittynyt näkemään uhkaa, mutta koska hän kuitenkin voimakkaasti tarvitsee läheisyyttä, hän toisinaan sammuttaa uhan havaitsemiskykynsä, ja siten joutuu hyvin herkästi hyväksikäytetyksi. Tästä seuraa luonnollisesti lisää pelkoa ja ahdistusta, ja kaikki ihmiset vaikuttavat uhkaavilta. Tämän jälkeen hänen on jälleen pakko sammuttautua uhan havaitsemisesta, jotta pääsisi lähelle toista ihmistä. Tämä sammuttaminen on kuitenkin epäluonnollista, jolloin hän alkaa pikku hiljaa epäilemään mitä kaikkea hän ei huomaakaan tästä uudesta ihmisestä, ja jossain vaiheessa todellisuudentaju voi kadota (=toisin sanoen hän näkee kenet tahansa hyväksikäyttäjänä). Puhdas epävakaus ei tarkoita narsismia, sillä narsismia on vasta tämän rajatilan peittely ja estely luomalla tyynen ja kaikkivoipaisen kuoren, joka hallitsee muita eikä näennäisesti tarvitse heitä. On kuitenkin todennäköistä, että epävakauteen liittyy osittain (tai joissain tapauksissa enemmän) narsistisia piirteitä, sillä rajatilassa eläminen on ihmiselle hyvin tuskallista. Narsismilla voi siis välttää tämän tuskallisuuden.

"Epävakaa persoonallisuus monesti hakee kaltoinkohtelevan toisen vierelleen, jolloin tämä ihminen ikään kuin säilyttää ihmisluonnon pahuutta sisällään. Kun tämä pahuus on toisessa ihmisessä, se ei ole epävakaassa itsessään ja hän voi kokea itsensä hyvänä ihmisenä."

Olen kuullut joidenkin mainitsevan käytännön kokemuksen perusteella, että epävakaan persoonallisuuden diagnoosin saaneet voivat olla kallellaan joko narsismiin tai läheisriippuvuuteen päin. Tässä olisi käytännön tasolla kyse siitä, että narsismiin päin kallellaan olevat olisivat viettelevämpiä, huomionhakuisempia, impulsiivisempia ja manipulatiivisempia, ja läheisriippuvuuteen päin kallellaan olevat taas olisivat vaativia itseään kohtaan, takertuvampia ja taipuvaisempia kääntämään vihan sisäänpäin (esimerkiksi masennukseen tai itsetuhoisuuteen). Epävakaasta persoonallisuudesta onkin eritelty erilaisia alatyyppejä, mikä tukee tätä havaintoa. Läheisriippuvaisuuteen päin kallellaan olevat myös kokisivat suurempaa syyllisyyttä omista tunteiden purkauksistaan, mikä toisaalta vaikeuttaa tunteiden hallintaa entisestään (syyllisyys johtaa tunteiden äärimmäiseen tukahduttamiseen ja rajoista luopumiseen, mikä taas kasautuu pitkällä aikavälillä ja seuraa vihaisia purkauksia rajojen puolustamiseksi). Narsismiin päin kallellaan olevat taas eivät kokisi ongelmaa tunteidensa helahteluista, sillä vastapuoli heidän mielestään aiheutti ne. Epävakaa persoonallisuus monesti hakee kaltoinkohtelevan toisen vierelleen, jolloin tämä ihminen ikään kuin säilyttää ihmisluonnon pahuutta sisällään. Kun tämä pahuus on toisessa ihmisessä, se ei ole epävakaassa itsessään ja hän voi kokea itsensä hyvänä ihmisenä. Jos tämä pahuutta säilyttävä ihminen yhtäkkiä katoaisi, epävakaa joutuisi vastatuksin itselleen mahdottoman ajatuksen kanssa, eli sen, että hän voisi itse olla osittain paha. Rajatilaan johtanut trauma kuitenkin viestii, että ihminen on mustavalkoisesti vain joko hyvä tai paha. Siksi epävakaa persoonallisuus pyrkii eroon omasta pahuudestaan. Läheisriippuvuuteen päin kallellaan oleva epävakaa tekee tämän esimerkiksi luopumalla rajoistaan, pyrkimällä eroon kielteisistä tunteistaan ja sulautumalla ihannoimaansa ihmiseen. Narsismiin päin kallellaan oleva taas samoilla keinoilla kuin narsisti, heijastamalla omia pimeitä puoliaan muihin ihmisiin ja asettumalla uhriksi.

"Epävakaa persoonallisuus on herkästi muiden ihmisten vietävissä. Vahvemmin narsistinen persoonallisuus on kyennyt narsisminsa avulla riuhtaisemaan itsensä irti muiden vietävissä olemisesta, mutta tämä kokemus edellyttää sitä, että narsisti pystyy itse viemään muita. Narsistille on välttämätöntä olla voittaja ja tilanteen viejä." 

Rajatilaansa kosketuksissa oleva epävakaa persoonallisuus kuitenkin eroaa narsistisesta siinä, että hän on hämmentävän "haluan lähelle - en halua lähelle" -jakoisuuden vuoksi hyvin herkästi muiden ihmisten vietävissä. Vahvemmin narsistinen persoonallisuus on siis kyennyt narsisminsa avulla riuhtaisemaan itsensä irti tästä muiden vietävissä olemisesta, mutta tämä kokemus edellyttää sitä, että narsisti pystyy itse viemään muita. Narsistille on välttämätöntä olla voittaja ja tilanteen viejä, sillä se on hänen tapansa paeta rajatilan kokemista. Eräs itseäni joka kerta hämmästyttävä piirre epävakaaseen persoonallisuuteen liittyen on se, että he ovat näennäisestä voimakkaasta ilmaisustaan huolimatta helposti johdateltavissa. Olen muutaman kerran huomannut, että keskustellessani kyseisen persoonallisuuden omaavan henkilön kanssa he alkavat hyvin helposti viemään ajatuksiaan hyvin paljon samaan suuntaan kuin mitä itse pohdin, enemmän kuin ihmiset yleensä. Joskus olen kokenut oloni jotenkin jopa epämukavaksi ja miettinyt, että manipuloinko häntä tietämättäni jotenkin, kun hän noin vahvasti muuttaa ajatuksiaan. Näiden keskustelujen jälkeen olen silti miettinyt, että hän taisi olla paljonkin samoilla linjoilla kanssani. Jonkin ajan päästä on kuitenkin tapahtunut täysi seinään törmäys ja tämä henkilö on täysin eri mieltä tai jotenkin vihainen ja puolustautuva, aivan kuin olisin hänelle uhka. Mustavalkoinen ajattelu näkyy myös siinä, että jos joku henkilö sanoo yhdenkin mielipiteen epävakaalle tärkeiden asioiden vastaisesti, tämä henkilö on samantien joka tavalla täysin huono ja kelvoton, jota kukaan ei saisi kuunnella. Tämä mustavalkoisuus on todennäköisesti tapa suojautua muiden vietävissä olemiselta, eli varmistamista pienen vaaran merkin huomaamisen jälkeen, ettei joutuisi tämän ihmisen vietäväksi. Kun hän saa "paha"-leiman otsaansa ja vielä ehkä muutkin jättävät hänet sivuun, silloin on turvassa hänen vaarallisilta mielipiteiltään (jotka voisivat siis mahdollisesti tarkoittaa konkreettistakin uhkaa, näin ainakin rajatilaisessa mielessä).

"Läheisriippuvaisella on ylivirittynyt syyllisyydentunto. Hän kokee herkästi syyllisyyttä sellaisistakin asioista, joita hän ei ole itse tehnyt. Hän on oppinut ajattelemaan, että kaikki asiat ovat hänen vastuullaan."

Läheisriippuvuus taas asettuu enemmän neuroosin alueelle, eli tällöin puhutaan ihmisestä, joka on kiinni todellisuudessa, mutta jolla on ylivirittynyt syyllisyydentunto. Läheisriippuvainen ei itse näe todellisuutta vääristyneenä, mutta hänet on voitu manipuloida uskomaan valheita ja hän voi olla kiinni vahvassa traumasidoksessa, joka estää häntä näkemästä narsistia narsistina. Läheisriippuvainen on helposti manipuloitavissa, sillä hänellä on valtava tarve miellyttää muita, ja koska hänen syyllisyydentuntoonsa on helppo vedota. Läheisriippuvainen elää jatkuvassa "rakkausvajeessa", ja toivoo, että löytäisi ihmisen, joka antaisi hänen vain olla oma itsensä. Tähän tarpeeseen narsistin idealisointi yleensä uppoaa ja kovaa. Läheisriippuvaisen on vaikea antaa itse itselleen lupa olla oma itsensä ja rauhassa, sillä hän on hyvin kriittinen itseään kohtaan, ja tähän tarpeeseen hän tarvitsee narsistin antamaa idealisaatiota. Läheisriippuvainen yrittää yleensä saada hyväksyntää muita miellyttämällä, mutta idealisaatiovaiheessa narsistin kanssa hänen ei tarvitse tehdä mitään tullakseen hyväksytyksi, ja tämä saa läheisriippuvaisen luulemaan, että suhde narsistin kanssa on erityislaatuisen rakastava.

Läheisriippuvainen on voinut olla lapsena vastuun kantaja, ns. aikuisen roolin asetettu lapsi. Tämä voi tarkoittaa konkreettista perheen asioista huolehtimista ja sisarusten turvana toimimista. Se voi kuitenkin tarkoittaa myös enemmän piilossa tapahtuvaa vastuun kantamista, eli sitä, että lapsi välttää esimerkiksi kiukun tai oman tahdon ilmaisemista, jotta säästäisi herkässä tilassa olevaa vanhempaa. Läheisriippuvainen on oppinut, että asiat hajoavat ympärillä, ellei hän huolehdi niistä ja mukaudu tarpeeksi hyvin. Häntä on myös mahdollisesti syyllistetty pahaksi tai itsekkääksi silloin, kun hän on ilmaissut omia luonnollisia tarpeitaan. Näin ollen läheisriippuvainen on oppinut selviytymään ajattelemalla, että asiat ovat hänen vastuullaan, myös nekin, jotka joku muu tekee. Siten hän kokee herkästi syyllisyyttä asioista, joita hän ei ole edes itse tehnyt. Läheisriippuvainen kokee myös esimerkiksi toisen ihmisen hyvinvoinnin olevan hänen vastuullaan, jolloin hän aina miettii mitä hän teki väärin, jos toinen vierellä voi huonosti.

"Koska läheisriippuvainen ei ole oppinut terveitä tapoja asettaa omia rajojaan, hän voi helposti välillä heilahtaa toiseen ääripäähän ja matkia narsistisen läheisensä tapaa toimia. Läheisriippuvaisen uupumisesta ja kuormittumisesta seuraavaa vihaisuutta, katkeruutta tai kyynisyyttä ei kuitenkaan pidä sekoittaa narsismiin, sillä tällainen reaktio on ihmiselle hyvin luonnollinen seuraus omien tunteiden jatkuvasta sivuuttamisesta."

Ensikuulemalla tämä voi kuulostaa samalta kuin narsismiin liittyvä kontrollin tarve ja rajojen hämärtyminen. Kontrollin tarve ei kuitenkaan ole synonyymi narsismin kanssa, vaan hyvin monella ihmisellä on erilaisia tapoja yrittää kontrolloida arvaamatonta maailmaa. Läheisriippuvuus eroaa olennaisesti narsismista siten, että läheisriippuvainen ei pyri eroon omatunnostaan eikä syyllisyydentunnostaan. Siinä missä narsistille on mahdotonta myöntää omia virheitään ja toisen ihmisen tarpeita häntä kohtaan, läheisriippuvaisen mielestä terve ja tasapainoinen ihminen asettaa muiden tarpeet omiensa edelle, ymmärtää ja mukautuu mahdollisimman paljon. Narsismin ydin on tarve tulla nähdyksi jatkuvasti, olla huomion keskipisteenä. Myös ujomman oloinen ja näennäisesti valokeilaa kaihtava piilonarsisti pyrkii olemaan jollakin tapaa aina huomion keskipisteenä. Tätä läheisriippuvuus ei ole, läheisriippuvaisen tarve on tulla hyväksytyksi, ei muuta. Läheisriippuvainen ei vain yhtäkkiä muutu narsistiksi seuraavassa ihmissuhteessaan, sillä hänellä ei ole tarvetta loistaa muiden kustannuksella, hän haluaa vain kuulua joukkoon. Usein hän vain kuvittelee, että ainut tapa kuulua joukkoon (ja olla hyvä ihminen) on miellyttää ja hoivata pelastusta tarvitsevia yksilöitä, jolloin hän voi kokea olonsa epämukavaksi, jos hänellä ei ole ketään hoivattavaa. Läheisriippuvaisella on ikään kuin pakonomainen tarve pelastaa muita, jotta hän samalla tekisi maailmasta paremman paikan, jossa myös hänet hyväksyttäisiin.

Sen sijaan piilonarsisti voi herkästi näyttää läheisriippuvaiselta ollessaan alistuvassa asemassa suhteessa toisen narsistin kanssa, minkä vuoksi moni virheellisesti tulkitsee roolien olevan ikään kuin päikseen vaihdettavissa (ks. Miksi on vaarallista ajatella, että olet ollut "yhtä paha" narsistia kohtaan?). Ainut yhtäkkisesti rooliaan suhteesta toiseen vaihtava on epävakaa persoonallisuus, joka on välillä aivan oikeasti uhri (ei siis nauti marttyyriasemasta, kuten piilonarsisti) ja välillä varmuuden vuoksi muita vastaan hyökkäävä. Läheisriippuvaisella voi kuitenkin olla joitakin narsistisia piirteitä, jolloin hän voi välillä esimerkiksi hetkellisesti kokea olevansa muita parempi uhrautuvuutensa vuoksi tai kokea läheisensä menestyksen omana ansionaan. Hän on voinut myös omaksua narsistiselta läheiseltään narsistisia toimintamalleja, joita hän käyttää välillä havahtuessaan omiin tarpeisiinsa. Koska läheisriippuvainen ei ole oppinut terveitä tapoja asettaa omia rajojaan, hän voi helposti välillä heilahtaa toiseen ääripäähän ja matkia narsistia. Hän voi esimerkiksi pyrkiä puolustamaan rajojaan manipuloimalla, mutta todennäköisesti kokee syyllisyyttä tästä jälkeenpäin.

"Liian moni väkisin "apuaan" tuputtava ja omassa marttyyriudessaan paistatteleva piilonarsisti tulkitaan läheisriippuvaiseksi, vaikka hän ei olisi läheisriippuvaista lähelläkään."

Näille narsistisille piirteille pitäisi mielestäni antaa se vakavuus mikä niille kuuluu, eli ne ovat narsistisia, eivät läheisriippuvuuden ilmentymiä. Minua harmittaa suuresti, että jossain puhutaan läheisriippuvuudesta narsistisuutena, sillä se merkittävällä tavalla vääristää narsismin ymmärtämistä vakavana "minä muiden kustannuksella" -toimintana. Jos ns. "kiltin tytön" patoutunut suuttuminenkin ja itsensä pelastaminen muita auttamalla luokitellaan narsismiksi, ei kohta enää ymmärretä miten vakava ilmiö pahantahtoinen narsismi on. Olen tässä asiassa voimakkaasti tätä mieltä, sillä pahantahtoiset narsistit eivät kaipaa enää yhtään lisää tekojensa merkityksen hälventämistä, he osaavat sen jo itsekin tarpeeksi hyvin. Liian moni väkisin apuaan tuputtava ja omassa marttyyriudessaan paistatteleva piilonarsisti tulkitaan läheisriippuvaiseksi, vaikka hän ei olisi läheisriippuvaista lähelläkään. Jos havaitsen itsessäni narsistisia piirteitä, haluan samoin ottaa ne vakavasti ja miettiä miksi toimin niin, tämä ei ole "ihan sama" -asia kuitenkaan.

Yhteistä näille kaikille kolmelle, narsismille, rajatilalle ja läheisriippuvuudelle on ihmisten välisten rajojen hämärtyminen. Läheisriippuvainen ei erota itseään erillisenä toisesta ja siten hän elää tämän toisen ihmisen elämää. Tätä ei pidä sekoittaa piilonarsistiin, joka haluaa läheisensä elävän niin kuin hän haluaa. Läheisriippuvainen on se, joka elää niin kuin läheinen hänen haluaa elävän, ja lähtee myös pois, jos läheinen niin haluaa. Myöskään läheisriippuvaisen uupumisesta ja kuormittumisesta seuraavaa vihaisuutta, katkeruutta tai kyynisyyttä ei pidä sekoittaa narsismiin, sillä tällainen reaktio on ihmiselle hyvin luonnollinen seuraus omien tunteiden jatkuvasta sivuuttamisesta ja muiden elämän elämisestä. Kenen tahansa selkä katkeaa jossain vaiheessa, ja sitä ennen on todennäköisesti ollut näkyvissä kitkeryyttä. Tämän kitkeryyden tarkoituksena ei ole todistaa omaa paremmuuttaan tai painaa muita alas (kuten narsismissa), vaan se on yksinkertaisesti turhautumisesta kumpuavaa.

"Ihmisten on todennäköisesti vaikea nähdä läheisriippuvuutta ongelmana, sillä moni opetus nojaa siihen, kuinka muiden tarpeista huolehtiminen on ihanteellista. Ehkä siksi piilonarsistinen toiminta halutaan lisätä läheisriippuvuuden määritelmään."
"Omien tarpeiden jatkuva sivuuttaminen on kuitenkin vakavimmillaan hyvin vaarallista. Se voi johtaa vähimmillään oman itsen katoamisesta johtuvaan henkiseen kärsimykseen ja fyysisiin vaivoihin, ja enimmillään jopa kuolemaan (itsemurhaan ajautuneena tai ympärille kerääntyneiden psykopaattisten ihmisten toimesta)."

Läheisriippuvainen on yleensä se itsestäänselvyytenä otettu henkilö, joka tekee kaiken mitä hänen halutaan tekevän ja pysyy poissa tieltä silloin, kun hänen halutaan pysyvän poissa. Ihmisten on todennäköisesti vaikea nähdä tätä ongelmana, sillä moni opetus nojaa siihen, kuinka muiden tarpeista huolehtiminen on ihanteellista. Ehkä siksi esimerkiksi wikipediassa läheisriippuvuuden kohdalla mainitaan, että lapsensa elämään tunkeutuva vanhempi olisi läheisriippuvainen, vaikka kyseinen toiminta on useammin narsismia (= "en halua tulla unohdetuksi"/ "haluan, että elät niin kuin minä haluan") verhottuna "auttamisen" kaapuun. Ehkä tämä kuulostaa "oikealta" ongelmalta siinä missä omien tarpeiden sivuuttaminen ei kuulosta, ja siksi tämä piilonarsistinen toiminta halutaan lisätä läheisriippuvuuden määritelmään? Läheisriippuvuus on vakavimmillaan kuitenkin hyvin vaarallista. Se voi johtaa vähimmillään oman itsen katoamisesta johtuvaan henkiseen kärsimykseen ja fyysisiin vaivoihin, ja enimmillään jopa kuolemaan (itsemurhaan ajautuneena tai ympärille kerääntyneiden psykopaattisten ihmisten toimesta).


Yhteenvetona nämä kolme ilmiötä voidaan erotella seuraavalla tavalla:


Näkyvä taso
 
Läheisriippuvuus ............Tarve tulla hyväksytyksi; Pyrkii olemaan sellainen kuin
                                         muut haluavat; Etsii vikoja ensin itsestään; Kantaa
                                         vastuuta ja syyllisyyttä myös muiden teoista; Kokee
                                         olevansa vastuussa kaikista ympärillä olevista
                                         ihmisistä; Asettaa aidosti muiden tarpeet omien
                                         tarpeiden edelle: tekee siis niitä asioita, mitä toinen
                                         haluaa hänen tekevän ja unohtaa itsensä; Kokee
                                         olevansa tarpeellinen silloin, kun tekee jotain muiden
                                         hyväksi
Epävakaa/rajatila ...........Voimakas tarve päästä lähelle toista ihmistä, mutta
                                         kuitenkin samalla pelkää ja näkee uhkaa sielläkin,
                                         missä sitä ei ole; Haluaa niin kovasti muiden lähelle,
                                         että unohtaa välillä itsensä ja on muiden vietävissä;
                                         Pelkää omaa herkkyyttään, sillä ajattelee sen
                                         altistavan hyväksikäytetyksi tulemiselle; Pyrkii välillä
                                         suojautumaan uhilta hyökkäämällä; Varmistaa
                                         turvallisuutensa välillä tuhoamalla uhaksi epäilemiään
                                         ihmisiä; Pyrkii manipuloimalla saamaan itselleen
                                         kokemuksen siitä, että hän pystyy kontrolloimaan
                                         asioita
Narsismi .........................Tarve olla ainut huomion kohde; Tarve olla parempi
                                         kuin muut; Tarve kilpailla ja osoittaa vastapuolen
                                         huonous; Ei välitä muiden tunteista; Ei kanna vastuuta
                                         teoistaan; Näennäisesti toimintakykyinen ja järkevä;
                                         Pitää muita ihmisiä omaisuutena ja tarpeidensa
                                         täyttämisen välineinä; On se, joka hyväksyy tai ei
                                         hyväksy, ei se joka tulee tai ei tule hyväksytyksi;
                                         Tuputtaa muille "apua" ja on loukkaantunut jos sitä ei
                                         oteta vastaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että
                                         hän haluaa muiden tekevän niin kuin hän itse haluaa

Trauma/peitelty taso

Läheisriippuvuus.............Omat tunteet ja tarpeet eivät ole päässeet näkyviin,
                                         joten sivuuttaa ne itsekin; Muiden ihmisten
                                         kontrolloimattomuus on pelottavaa, joten haluaa itse
                                         kantaa vastuun ja huolehtia asioista; Kokee olevansa
                                         niin huono, ettei ansaitse rakkautta ja pyrkii olemaan
                                         hyvä toteuttamalla muiden toiveita ja tahtoja; Hyvittää
                                         alitajuisesti muilta ihmisiltä omaksumaansa
                                         syyllisyyttä sivuuttamalla omat tarpeensa; Pelastaa ja
                                         tekee maailmasta parempaa paikkaa, jotta saisi
                                         itselleenkin sinne sopivan nurkan
Epävakaa/rajatila...........Tarve pyrkiä eroon omasta pimeästä puolesta ja tämän
                                        pimeän puolen asettaminen toiseen sitä säilyttävään
                                        ihmiseen; Tarve täydelliseen puhtauteen ja eheyteen,
                                        mikä ei käytännössä ole mahdollista; Samalla valtava
                                        syyllisyys omasta käyttäytymisestä ja kokemus itsestä
                                        pahana; Tarve sulautua toiseen ihmiseen ja täydelliseen
                                        ihmissuhteeseen, jotta ei menettäisi tai tulisi hylätyksi
                                        pahuutensa vuoksi
Narsismi .........................Tarve hallita tilanteita, jottei päätyisi itse
                                        hyväksikäytetyksi; Omien läheisyyden tarpeiden
                                        tukahduttaminen, sillä muuten olisi muiden ihmisten
                                        vietävissä ja tulisi hyväksikäytetyksi; Tarve näyttää
                                        hyvältä ja olla toimintakykyinen, jotta saisi muiden
                                        ihmisten reaktioista tukea (esimerkiksi ihailun tai
                                        seuraamisen kautta) rajatilan piilottamisessa; Ei
                                        kykene hyväksymään ketään muuta rinnalleen
                                        paistattelemaan, koska toinen yhtä hyvä on uhka
                                        omalle vallalle; Tarvitsee muiden huomion jatkuvasti,
                                        sillä saa siitä energiaa (ylpeyttä tai myös kostonhimoa
                                        ja vihaa), muuten unohtaisi itsensä ja ajautuisi
                                        rajatilaan





Neiti Kettu

Miksi on vaarallista ajatella, että olet ollut "yhtä paha" narsistia kohtaan?

Tilannetta ulkopuolelta katsovat ihmiset (myös ammattilaiset ja tutkijat) havaitsevat usein roolien vaihtelevan narsistisessa suhteessa. Tämän vuoksi on olemassa lukuisia hypoteeseja ja teorioitakin siitä, että suhteen osapuolet voivat vaihtaa paikkojaan päikseen uhrista hyökkääjäksi ja toisin päin. Näissä hypoteeseissa on vain yksi ongelma: se mikä näyttää ulkoapäin joltakin, ei välttämättä ole sitä sisältä. Vaikka ulkopuolisen silmiin suhteen molemmat osapuolet näyttäisivät olevansa toisilleen "yhtä pahoja", näin ei välttämättä todellisuudessa ole. Moni psykologi esimerkiksi ei ole koskaan itse kokenut vakavaa narsismia ilmiönä, jolloin he ovat ainoastaan ulkoapäin näkemänsä, asiakkaidensa kertomuksien, kliinisten havaintojen ja oman mielikuvituksensa varassa. Osalla psykologeista tai muista ammattilaisista voi olla myös oma läheisriippuvainen taipumus aktiivinen, heidän lapsuudessaan on esimerkiksi ollut narsistinen hahmo, joka on ollut tarpeeksi rauhallinen välttääkseen tunnistetuksi tulemisen. Psykologian maailmaan tutustuttuaan heidän ajatuksensa voi olla jopa vain vahvistunut siihen suuntaan, että on tasapainoista yrittää ymmärtää tätä narsistista hahmoa ja mukauttaa omaa käyttäytymistään.

Miksi sitten on vaarallista ajatella, että on ollut "yhtä paha" narsistia kohtaan? Ensinnäkin siksi, että asetat tällöin itsesi narsistin kanssa samalle viivalle ja oletat, että olette toimineet kuta kuinkin samoilla motiiveilla ja samankaltaisesti. Voit jopa sukeltaa tiedon ihmeelliseen maailmaan ja löytää sieltä infoa omalle narsistisuudellesi, jolloin jälleen oletat narsistin olevan kanssasi samanlainen ja voit jopa minimoida hänen narsisminsa merkitystä. Läheisriippuvaisten taipumuksesta nähdä mieluummin itsensä pahana lisää kirjoituksessa Pahan imaiseminen itseensä (ja miksi läheisriippuvuus ei ole narsismia!). Tämä johtaa siihen, että yrität järjelläsi sivuuttaa ne sisäiset tunteesi, jotka pyrkivät huutamaan, että tässä on jotain vialla, tämä ei ole koko totuus. Jakaudut siis sisältä ikään kuin kahtia, sillä nämä tunteet eivät pelkästään rationalisoimalla katoa. Päädyt tulkitsemaan näiden tunteiden tarkoittavan, että sinulla on joitakin henkilökohtaista lastia, jota sinun pitäisi käsitellä. Todellisuudessa nämä tunteet kuitenkin varoittavat sinua tämän hetkisestä tilanteesta tässä ja nyt, ne eivät mitenkään ole vääriä. Mitä enemmän narsisti sinua manipuloi, sitä epävakaammaksi olotilasi muuttuu, etkä ole enää kosketuksissa itseesi. Lopulta se olet sinä, joka kiertää läpi vuosikausien terapiat ja lääkärikäynnit epämääräisten fyysistenkin vaivojen vuoksi, mutta mikään ei todella tuo sinulle helpotusta.


No millä tavalla sitten et ole ollut yhtä paha häntä kohtaan?

1) Sinä olet pyrkinyt muodostamaan sidosta välillenne, saamaan omat tunteesi kuulluksi ja tulemaan vastaan narsistia, jotta välillänne olisi vastavuoroinen ihmissuhde. Narsisti on pyrkinyt voittamaan ja tuhoamaan sinut joka kerta, kun erehdyt olemaan hänen kanssaan eri mieltä jostakin asiasta. Narsisti ei ole pyrkinyt omien ajatustensa ja tunteidensa kuulluksi tulemiseen, ja tämän epäonnistuessa päätynyt turhautuneena purkautumaan sinulle, kuten sinä ehkä olet toiminut häntä kohtaan. Narsisti on pyrkinyt omien ajatustensa ja tunteidensa yksinvaltiuteen, tilanteeseen, jossa ei ole olemassa muita vaihtoehtoisia näkemyksiä. Vaikka kuinka kuulisit hänen tarpeensa, se ei riitä narsistille. Vasta, kun luovut omasta näkemyksestäsi, narsisti on tyytyväinen. Sinä olet halunnut ratkaista ongelmia ja löytää yhteistä näkemystä. Kun tämä on tuntunut mahdottomalta tehtävältä, olet voinut reagoida tavalla, jonka nyt tulkitset "yhtä pahaksi" kuin mitä narsisti on tehnyt. Narsisti taas ei ole koskaan halunnutkaan yhteisymmärrystä ja ratkaisua. Narsisti on halunnut olla se, joka sanelee miten asiat hoidetaan.

2) On täysin normaali ja luonnollinen reaktio kuormittua ja jossain vaiheessa suuttua, muuttua piikitteleväksi, ärsyyntyneeksi ja turhautuneeksi silloin, kun omat tunteesi on järjestelmällisesti painettu alas. On luonnollinen reaktio muuttua käyttäytymiseltään epävakaaksi silloin, kun narsisti järjestelmällisesti saa sinut kyseenalaistamaan omaa havaintokykyäsi (ks. Tunnista manipulointi!) ja täysin sivuuttaa sinun olemassaolosi erillisenä tuntevana ja ajattelevana ihmisenä, mutta et kuitenkaan pysty konkreettisesti syyttämään häntä mistään. On aivan luonnollinen reaktio, jos koet vaikkapa menettäväsi järkesi tällaisessa pyörityksessä. Kukaan ihminen ei voi olla niin täydellinen, ettei tällaista tapahtuisi. Narsisti sen sijaan toimii miten tahansa millä tuulella tahansa. Oli hän sitten stressaantunut ja väsynyt, tai iloinen, energinen ja itseluottamusta uhkuva, hän voi aina käyttäytyä välittämättä sinun tunteistasi. Hän ei ole "rasittunut ja siksi unohtaa sinut", vaikka hän niin sinulle haluaisi asioita selittääkin. Kummallisesti hänen pitäisi sitten olla rasittunut koko ajan, myös niinä päivinä kun hänen olonsa on oikein kevyt.

3) Sinun havaintosi ja tuntemuksesi ovat olleet totta useammin kuin ajatteletkaan. Paljon viestintää kulkee eleiden ja äänenpainojen kanssa, ajoituksissa ja merkityksellisissä katseissa. Et kuitenkaan voi kenellekään selittää kokemuksiasi kuulostamatta ylireagoivalta hullulta. Kun hän sanoo "näytät kauniilta tänään" ja koet tämän loukkaavaksi, jopa terapeuttisi voi kehottaa sinua tarkastelemaan omia tulkintamallejasi uudelleen. Ei se, että hän sanoo "tänään" tarkoita, ettei hän pitäisi sinua kauniina muinakin päivinä. Tunteesi kuitenkin huutavat vastaan, ei, sitä hän juuri tarkoitti, hän tarkoitti sen loukkaukseksi. Kieroimmat narsistit rakastavat tämän kaltaisia loukkauksia, sillä heitä ei voi asettaa niistä vastuuseen. Narsisti tietää, miten tulet siihen reagoimaan, ja juuri siksi hän sanoo niin. Hän voi sen jälkeen paistatella uhrina, jos reagoit suuttumalla hänelle. Astetta vaikeammaksi tilanne on muuttunut silloin, kun olet tottunut ja ehdollistunut tulkitsemaan, että tämän kaltaiset lauseet ovat aina piilohaukkumisia. Sen jälkeen reagoit samalla tavalla sellaiseenkin ihmiseen, jolla ei ole ollut kommenttinsa taustalla haukkumistarkoitusta. Tämä ihminen vähintäänkin ihmettelee ellei jopa pidä sinua omituisena ja yliherkkänä, ja sinä koet valtavaa syyllisyyttä oudosta reaktiostasi ja mietit, että sinussa on pakko olla jotakin vikaa. Narsisti sen sijaan ei ole kohdellut sinua kaltoin siksi, että sinä olisit "ajanut hänet tekemään niin", vaikka narsistit näin mielellään selittävätkin tekojaan. Narsisti on tarkoituksella halunnut tehdä niin kuin hän on tehnyt. Ja kyllä, on hyvin todennäköistä, että hän ymmärsi miltä sinusta tuntui siinä hetkessä. On tärkeää, että otat vastuun omasta käyttäytymisestäsi (sillä ketään muuta ei koskaan omasta käyttäytymisestään voi syyttää), mutta on hyvä ymmärtää, ettet ole toiminut ollenkaan samalta pohjalta kuin narsisti.

4) Se mikä näyttäytyy ulkopuoliselle hyökkääjän roolin ottamisena, ei käytännössä tarkoita samaa asiaa kuin narsistin järjestelmällinen tapa tuhota sinua pikku hiljaa. Sinä olet muuttunut hyökkääjäksi niinä hetkinä, jolloin et ole enää kestänyt rajojesi polkemista ja olet kokenut hetkellisen heräämisen, että ehkä tässä on jotakin vialla. Koska narsistisessa suhteessa ei olla koskaan viestitty omia tarpeita terveellä tavalla, et välttämättä osaa ilmaista tätä heräämistäsi. Sen sijaan voit purkautua yllättävästi, manipuloida tai tehdä jotakin epämääräistä. Tarkoituksenasi ei kuitenkaan välttämättä ole suoraan hyökätä narsistia kohtaan, reagoit vain ikään kuin sumussa, ja ehkä myöhemmin koet reaktiostasi syyllisyyttä. Narsisti sen sijaan järjestelmällisesti hyökkää sinua kohtaan jatkuvasti ja pikku hiljaa. Hän ei välttämättä edes koskaan ole todellisessa uhripositiossa, sillä hän ei koe sinun "räpiköimistäsi" oikeana uhkana itseään kohtaan. Hän vain katsoo sinua kuin säälien ja omahyväinen virne kasvoillaan. Ulkopuolisille hän toki osoittaa selkeästi, kuinka hän on joutunut sinun uhriksesi. Nämä kaksi eri tapaa hyökätä ovat keskenään hyvin erilaisia.

5) Olet pikku hiljaa oppinut pitämään normaaleja reaktioitasi narsistisina, sillä sinulle on sanottu "kuka sinä kuvittelet oikein olevasi, kuvitteletko olevasi parempi kuin muut, älä ole nirppanokka/hienohelma/tosikko" tai muuta vastaavaa aina kun olet reagoinut narsistin tahdon vastaisella tavalla. Et ole saanut ilmaista rajojasi tai tahtoasi, ja olet oppinut kokemaan herkästi syyllisyyttä jopa inhimillisiin perusoikeuksiin kuuluvien rajojen ilmaisemisesta. Todellisuutesi on vääristynyt niin, että sanan "ei" sanominen tarkoittaa, että olet itsekäs narsisti. Sinun pitäisi joustaa kaikessa ja loputtomasti, mutta narsistilla itsellään on vain oikeuksia. Niinpä on myös mahdollista, että se minkä näet "yhtä pahana" kuin narsistin kohtelu, onkin oikeasti jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluvaa itsensä puolustamista. Kuten sitä, että joskus sanoo ei tai joskus tahtoo jotakin itselleen.



Neiti Kettu

lauantai 9. joulukuuta 2017

Tunnista manipulointi!

Jotta voisi tunnistaa, milloin on manipuloinnin kohteena, on hyvä opetella tuntemaan joitakin tyypillisiä manipulointikeinoja. Manipuloijat vetoavat yleensä FOG-tekijöihin, eli pelkoon (fear), velvollisuuteen (obligation) ja syyllisyyteen (guilt). Näihin vetoaminen on tehokkain tapa saada tahtonsa läpi. Toisaalta manipuloijat voivat olla myös imartelevia ja liehitteleviä, jotta saisivat sinut pitkällä tähtäimellä omalle puolelleen. Taitava manipuloija 1) osaa peittää aggressiivisen taustamotiivinsa, 2) opettelee vastapuolen haavoittuvuuksia, jotta osaisi käyttää parhaiten toimivia manipulointikeinoja ja 3) omaa armottoman tai välinpitämättömän asenteen niin, että jatkaa toimintaansa vastapuolelle aiheutuvasta vahingosta huolimatta. Tämän vuoksi onkin hyvä, että tarkastelet itsessäsi omia haavoittuvuuksiasi ja niitä kohtia, joiden kautta yleensä tai helposti taivut manipuloitavaksi. Jollekin voi olla mahdotonta jättää uhria esittävä manipuloija "kärsimään", toiselle taas voi olla sokeuttavaa se, jos manipuloija esittää välittävää ja täyttämättä olleiden tarpeiden täyttäjää.

Seuraavaksi esittelen tyypillisiä manipulointikeinoja, jotka olen poiminut kirjasta In Sheep's Clothing: Understanding and Dealing with Manipulative People (George Simon). Nämä kuvatut keinot ovat tietoisesti toteutettuja, vaikka ne olisivatkin automaattisia. Niiden pohjalla ei ole pelko (ne eivät siis ole suojautumistapoja), vaan ne ovat tavoitteellisia keinoja saada haluamansa. Samankaltaista käyttäytymistä voi ilmetä myös tiedostamattomissa puolustautumiskeinoissa, mutta tällöin ei ole kyse manipuloinnista. Manipuloijat pyrkivät yleensä siihen, ettei heidän tarvitse alistua muiden tahtoon tai toiveisiin. George Simon kuvaa esimerkkinä kissaa, jonka aggressiivinen reaktio pelottavassa tilanteessa näkyy kehossakin täysin eri tavalla kuin saalistaessa. Kissa ei hyökkää hiiren kimppuun, koska se pelkäisi, olisi kokenut pentuna trauman hiiristä tai koska se olisi ahdistunut. Se hyökkää, koska se haluaa saada hiiren kiinni. George Simonin mukaan manipuloijan tulkitseminen "itseään puolustavaksi" johtaa siihen, että reagoit häneen väärällä tavalla etkä osaa suojautua manipuloinnilta. Jos tulkitset hänen olevan puolustautumiskannalla, ajattelet, että hän kokee olevansa uhattuna. Tällöin voit yrittää tulla vastaan ja lopulta jopa antaa hänen olla ajatellen, että hän "loukkaantuu herkästi", mutta tähän manipuloija juuri pyrkii. Hän ei ole loukkaantunut, vaan hän käyttää aggressiota tavoitteidensa saavuttamiseen. Hän ei kaipaa sinun vastaan tulemistasi, vaan hän haluaa voittaa. Kun annat hänen olla (toisin sanoen annat hänen jatkaa mitä ikinä hän tekikään), hän on saavuttanut tavoitteensa. Manipuloijan tarkoituksena on saada sinut puolustautumiskannalle, jotta et keskittyisi häneen vaan itsesi puolustamiseen.

Manipulointikeinoja voivat satunnaisesti käyttää muutkin kuin narsistiset tai "piiloaggressiiviset luonteet" kuten George Simon kirjassaan manipuloijat nimeää. Esimerkiksi teini-ikäinen voi yrittää manipuloida paljonkin. Manipuloinnin toimivuus kuitenkin kuvaa selkeästi sitä eroa, mikä ns. tavallisella (tai neuroottisella eli ei persoonallisuustasoisesti häiriintyneellä) ja narsistisella luonteella on. Narsisti saa muut tehokkaasti manipuloitua vetoamalla heidän omatuntoonsa ja syyllisyydentuntoonsa. Jos taas vastapuoli yrittää vedota narsistiin kertomalla, miten tämän käyttäytyminen satuttaa, sillä ei ole mitään vaikutusta.

Jos olet enemmän kiinnostunut George Simonin ajatuksista (mitä kannattaa olla, sillä nykyäänkin vielä peruspsykologiaan nojaamalla ei välttämättä osaa kunnolla erottaa itsensä puolustamista ja tietoista manipulointia toisistaan. Tämä johtaa siihen, että peruspsykologisilla tulkintamalleilla tilanne muuttuu uhrin kannalta pahemmaksi!), tässä linkki hänen nettisivuilleen.



Kieltäminen. Manipuloija kieltää tehneensä asian, jonka teki. Hän leikkii viatonta tai tyhmää, joka ei tajua mistä häntä syytetään. Tämän keinon avulla manipuloija myös antaa itselleen luvan jatkaa toimintaansa, ja mikäli hän kieltämisen avulla onnistuu samaan myös muut luopumaan hänen asetttamisestaan teoistaan vastuuseen, myös muut antavat hänelle luvan jatkaa. Vakuuttava kieltäminen saa yleensä vastapuolen epäilemään omaa havaintokykyään. Esimerkkejä: "en ole ollut aggressiivinen, vaan täysin tyyni" / "en ole käynyt missään, olen ollut kotona" / "en ole koskaan valehdellut" / "en tajua mistä puhut".

Viattomuuden teeskentely. Manipuloija teeskentelee, ettei hän ymmärtänyt aiheuttavansa teoillaan vahinkoa. Tämä keino saa vastapuolen miettimään, onko hän liian tuomitseva. Esimerkkejä: Mainitset manipuloijalle, että että hän aiheutti teollaan vahinkoa. Hän näyttää hämmentyneeltä ja kysyy miten tämä on mahdollista. Huomaat, että joudut selittämään hänelle normaalien käytöstapojen merkitystä, aivan kuin hän ei olisi koskaan niistä kuullutkaan. Todellisuudessa hän ymmärtää varsin hyvin mitä yrität sanoa. / Manipuloija ärsyttää sinua hienovaraisesti koko ajan. Kun vihdoin räjähdät tästä, hän näyttää yllättyneeltä ja kauhistuneelta: "Miksi olet noin vihainen?"

Hämmennyksen luominen. Manipuloija tuo esille seikkoja, jotka puoltavat häntä ja vähentävät häneen kohdistetun syytöksen tehoa. Manipuloija on voinut jo tekoa tehdessään istuttaa tämänkaltaisia asioita, jotta voisi käyttää niitä suojakseen mahdollisesti kiinni jäädessään. Tekniikalla on tarkoitus tehdä tilanteesta epäselvä ja käyttää "syytön, kunnes toisin todistetaan" -periaatetta hyväkseen. Esimerkkejä: Puolisosi on käynyt pettämässä sinua, mutta hän on jättänyt autonsa ruokakaupan vieressä olevalle maksulliselle parkkipaikalle käydessään bussilla salarakkaan luona. Kotona näet parkkimaksulipukkeet ja vaikka yrittäisit kysyä häneltä miksi hän oli niin pitkään ruokakaupassa, hän ihmettelee, miksi ihmeessä hän muka jättäisi auton maksulliselle parkkipaikalle turhaan ollessaan jossain muualla? / Yksi työpaikallanne on saamassa ylennyksen, ja pomonne päättää kuka. Työkaverisi käy pomonne luona tarkoituksenaan tuoda epäsuorasti esille omaa ammattitaitoaan ja korvaamattomuuttaan, mutta samalla hän ohimennen kehuu sinua jostakin vähemmän erityisestä asiasta. Kun kysyt häneltä liehittelikö hän pomoa, hän vastaa, että miksi ihmeessä hän olisi kehunut sinua, jos hänen tarkoituksenaan olisi liehitellä omien tarkoitusperiensä vuoksi?

Tarkoituksenmukainen ymmärtämättömyys tai huomioimattomuus. Manipuloija teeskentelee, ettei kuule, huomaa tai ymmärrä muiden ilmaisemia ajatuksia, tunteita, pyyntöjä, toiveita tai varoituksia ja jatkaa toimintaansa haluamaansa suuntaan. Hän voi esittää tyhmää tai hermostunutta silloin, kun ei vain halua kuunnella muita. Esimerkkejä: Yrität kertoa manipuloijalle, mitä toivot hänen tekevän sinun poissaollessasi. Hän vaikuttaa poissaolevalta, ja yrität toistaa sanomaasi monta kertaa. Lopulta luovutat. / Yrität selittää manipuloijalle, että hänen täytyy tehdä jokin asia, jotta hän voi saada haluamansa asian. Manipuloija kysyy tyhmiä kysymyksiä ja vaikuttaa siltä, ettei hän ymmärrä mitä yrität sanoa. Luovutat ja höllennät vaatimuksia hänen kohdallaan, hänen tarvitsee tehdä vähemmän saadakseen haluamansa.

Rationalisointi. Manipuloija keksii järkevältä kuulostavan selityksen muita vahingoittaneelle tai muuten väärälle toiminnalleen. Rationalisoimalla manipuloija pystyy oikeuttamaan tekonsa, ja vastapuoli ei osaa sanoa vastaan. Esimerkkejä: "kuka tahansa olisi tehnyt näin tässä tilanteessa" / "se oli ainut vaihtoehto" / "se oli oikeasti vain hyvä juttu, koska opit siitä, se kehittää sinua".

Lillukanvarret. Kun yrität keskustella manipuloijan kanssa hänen käyttäytymisestään, tämä vie keskustelun aihetta jatkuvasti epäolennaisiin suuntiin ja lillukanvarsiin. Näin itse punainen lanka katoaa, etkä enää tiedä mistä puhutaan, huomaat ehkä olevasi itse syytöksen kohteena, ja kaikki unohtavat mistä keskustelu sai alkunsa. Näin manipuloijan ei tarvitse vastata hänelle osoitettuun kysymykseen. Esimerkkejä: Yrität kysyä puolisoltasi, missä hän oli eilen illalla. Puoliso vastaa olleensa päivällä töissä, niin kuin kaikki ihmiset. Sitten hän kertoo työprojektistaan, jossa hän sattumalta törmäsi sinun ystävääsi. Hän kysyy oletko nähnyt tätä ystävää viime aikoina, sillä ystävä vaikutti olevan hieman huonolla mielellä siitä, ettet ollut soittanut hänelle. Koet tarvetta puolustautua ja alatte kinaamaan ihan muusta aiheesta kuin mitä alunperin yritit sanoa. / Ilmaiset tyytymättömyytesi manipuloijan käyttäytymiseen. Hän kysyy sinulta miksi niin ajattelet, hän ei omasta mielestään tehnyt mitään väärin ja haluaa tietää. Selität tarkemmin mitä tarkoitat. Mitä yksityiskohtaisemmin purat asiasi paloiksi, sitä helpompi manipuloijalla on tarttua jokaiseen kohtaan erikseen ja keksiä selitys, miten reaktiosi on ylimitoitettu. Siksi manipuloija kysyy usein tarkennuksia tarkennusten perään. Jos esimerkiksi kerrot hänelle, ettet pidä siitä miten hän ei anna sinulle suunvuoroa, hän voi kysyä esimerkiksi koska hän on tehnyt näin, kuinka usein näin tapahtuu, vaatia todisteita ja perusteluita jokaisesta kerrasta, kysyä millä tarkoilla sanoilla hän sinut keskeytti, millä tavalla sinä olit ilmaisemassa halusi puhua ja niin edellen. Kun yrität vastata näihin kysymyksiin, mikä voi olla vaikeaa tehdä niin konkreettisesti kuin manipuloija vaatii, hän pystyy kumoamaan jokaisen sanomalla esimerkiksi: "syytät minua jostain, etkä edes keksi konkreettista esimerkkiä" tai "siis keksit vain yhden esimerkin" tai "kai minäkin saan sanoa mielipiteeni" tai "sinun olisi pitänyt ilmaista itsesi paremmin, en ymmärtänyt" ja niin edelleen.

Valehtelu. Manipuloijat valehtelevat usein kertomalla osatotuuksia ja jättämällä kertomatta tärkeitä osia totuudesta. He myös vääristelevät totuuksia sopivissa määrin niin, että valheita voi olla vaikea erottaa. Esimerkkejä: Ystäväsi on pyytänyt manipuloijaa kertomaan sinulle, että hänellä on tänään hieman huono olo ja hän joutuu perumaan tapaamisenne ja toivoo voivansa olla illan rauhassa kotona. Manipuloija kertoo sinulle, ettei ystäväsi halua nähdä sinua eikä halua, että otat häneen yhteyttä. / Et viihdy kotitöiden parissa, mutta teet kuitenkin kodissanne suurimman osan niistä, sillä puolisosi tekee niitä vain silloin tällöin. Tänään puolisosi imuroi ja kertoo kylään tulleelle ystävälle, kuinka hän on imuroinut ja että sinä olet aina niin vastahakoinen imuroimaan.

Epäsuora uhkailu. Epäsuoran uhkailun tarkoituksena on saada vastapuoli epävarmaksi, huolestuneeksi, pelokkaaksi ja/tai alakynnessä olevaksi. Epäsuora uhkailu voi olla muistuttamista manipuloijan valta-asemasta tai vastapuolen oman onnen epävarmuudesta. Esimerkkejä: Pomosi tulee katsomaan miten työsi etenee ja sanoo ohimennen: "luin juuri lehdestä, miten vaikea tällä alalla on saada töitä, moni on työttömänä". Tämän jälkeen hän kertoo, miten välttämätöntä sinun olisi jäädä ylitöihin. / "näin eilen sellaisen unen, jossa kuolit, toivottavasti niin ei koskaan tapahdu" / "nuo sinun elintapasi altistavat kaikenlaisille sairauksille" / "on aika vaikea lähteä yrittämään, kun sinulla ei ole sitä asiaa".

Vihaisuudella uhkailu. Manipuloija ilmaisee voimakasta vihaa vastapuolta kohtaan, mutta ei ole oikeasti vihainen. Raivoisalla reaktiolla on tarkoitus herättää pelkoa ja kiristää vastapuolta jättämään manipuloijan kyseenalaistaminen tai vastuuseen asettaminen. Manipuloija voi kiristää myös uhkailemalla poliisilla tai oikeustoimilla, esimerkiksi valehtelemalla näille tahoille olleensa vastapuolen väkivallan kohde, jolloin nämä tahot siirtyisivät manipuloijan puolelle. Näin vastapuoli keskittyy ainoastaan ilmaistuun vihaan ja mahdollisiin uhkiin, ja joustaa helpommin manipuloijan tahtoon. Esimerkkejä: "sinun ei kannata tehdä minusta vihollista" / "kukaan ei uskoisi sinua" / uhkaava purkaus siitä mitä kaikkea pahaa ansaitset.

Syyllisyydentuntoon vetoaminen (guilt-tripping). Moni manipuloija tietää miten tehokas keino omatunnolla varustettujen ihmisten syyllisyydentuntoon vetoaminen on. Syyllisyydentuntoon voi vedota ilmaisemalla, miten vastapuolen käytös vahingoittaa manipuloijaa tai jota kuta toista. Todellisuudessa vastapuoli on yrittänyt ilmaista rajojaan, asettaa manipuloijaa vastuuseen teoistaan tai tehdä jotakin asioita myös itselleen, mutta syyllisyydentuntoon vetoaminen saa hänet epäilemään itseään ja mukautumaan manipuloijan tahtoon. Esimerkkejä: "jos todella välittäisit minusta, tekisit/et tekisi näin" / "tuo on itsekästä" / "minulla on niin paha olla", "sinä satutat minua" / "katso miten sait hänetkin pois tolaltaan" / "jos olisit tehnyt näin, hän ei olisi tullut surulliseksi".

Häpäiseminen. Hienovaraisen sarkasmin tai haukkumisen avulla manipuloija saa aiheutettua vastapuolessa pelkoa ja alemmuuden tunteita. Tekniikan avulla on tarkoitus ylläpitää dominoivaa asemaa ja saada vastapuoli alistuvaksi. Esimerkkejä: Olet joutunut toistuvasti kertomaan manipuloijalle, ettet pidä hänen käyttäytymisestään, sillä hän ei ole lopettanut sitä. Hän vastaa sinulle valittaen, että sinä aina vain haukut häntä, etkä ikinä sano mitään hyvää. Näin hän vihjaa epäsuorasti, että olet nalkuttava tai muuten ikävä ihminen. / Lapsesi on joutunut ongelmiin koulussa ja puolisosi kuulee tästä ensimmäisenä. Hän käy selvittämässä tilanteen ja asia ratkeaa. Kotona hän kertoo sinulle, miten "hän teki niin kuin kunnollinen vanhempi tekee" ja "sinä vain istuit kotona".

Uhrin esittäminen. Manipuloija esittää itsensä viattomana uhrina, joka kärsii. Tekniikka nojaa siihen, että myötätuntoinen ihminen ei pysty jättämään ketään kärsimään. Herätetyn myötätunnon avulla manipuloija saa vastapuolelta haluamansa asian, esimerkiksi tekemään jonkin palveluksen tai asettumaan omalle puolelleen. Esimerkkejä: Seurustelukumppanisi kertoo, että hänen entinen puolisonsa haukkui häntä aina ikävästi, jos hän lähti kavereidensa kanssa ulos. Hän vetoaa sinuun sanomalla, että eikö se ole jokaisen oikeus viettää aikaa myös ystävien kanssa ja että onneksi sinä et ole samanlainen. Tämän jälkeen et uskalla mainita hänelle, jos sinusta joskus tuntuu, ettei hän vietä aikaa sinun kanssasi ollenkaan. / Olette kuukausi sitten sopineet, että hän tulee kanssasi ystäväsi juhliin. Tänään hän kuitenkin kertoo törmänneensä hirveään exäänsä ja olevansa täysin romuna. Hän vetoaa sinuun miten hän ei ole nyt yhtään juhatuulella ja että hän tarvitsee aikaa käsitellä tapahtunutta. Todellisuudessa hän ei välttämättä ole edes nähnyt exäänsä saati että olisi siitä järkyttynyt. / Olet flunssassa, mutta sinulla ei ole kuumetta. Manipuloija makaa kuitenkin sohvalla hyvin huonovointisen oloisena, ja valittelee, kuinka ei sairautensa takia jaksa hakea pakettia, joka pitää hakea tänään. Haluaisit levätä rauhassa kotona, mutta manipuloija näyttää paljon huonovointisemmalta kuin sinä, joten päätät lähteä hakemaan paketin.

Uhrin syyttäminen. Manipuloija ilmaisee käytöksensä johtuvan ainoastaan siitä, että hän puolustautuu vastapuolen julmaa käytöstä vastaan. Näin manipuloija saa vastapuolen puolustautumiskannalle, ja manipuloijan oma käytös jää käsittelemättä. Esimerkkejä: Manipuloija hienovaraisesti provosoi sinua ja suutut. Tämän jälkeen hän sanoo: "tuo loukkaa minua" tai "sinä pelotat minua" tai "katsokaa nyt millainen hän on, mitä joudun kestämään" / Yrität sanoa manipuloijalle, ettet pitänyt jostain mitä hän teki. Hän vaatii sinulta yksityiskohtaista selitystä siitä missä kaikkialla ja miksi hän ei muka toiminut oikein. Luulet, että hän ei ymmärrä, ja selität hänelle kaiken yksityiskohtaisesti pilkkua myöten. Hän vastaa rationalisoimalla jokaisen mainitsemasi kohdan ja sanomalla: "jos jokin tässä ärsyttää sinua, sinulla on jotakin käsiteltävää itsesi kanssa" tai "tiesitkö, että tämä miten sinä analysoit minun jokaisen pienenkin virheeni on samanlaista, kuin miten kiusaajat käyttäytyvät". Yrität puolustautua, mutta kuulostat yhä enemmän omia ongelmiasi häneen heijastavalta tai kiusaajalta. / Työpaikallasi järjestetään yhteinen keskustelu ilmapiirin parantamiseksi. Eräs työntekijä on aiheuttanut käyttäytymisellään mielipahaa ympärilleen. Keskustelussa tunteet kuohahtavat, sillä jokaisesta tuntuu, että nyt he pääsevät ilmaisemaan, miltä kyseisen työntekijän käyttäytyminen heistä tuntuu. Kyseinen työntekijä istuu ja kuuntelee kyynel silmäkulmassa. Hän vastaa rationalisoimalla käyttäytymisensä ja itkemällä, että hän on työpaikkakiusaamisen ja -vainon uhri. Keskustelun vetäjä kauhistuu ja kokee tarvetta lohduttaa kyseistä työntekijää. Työntekijän mielipahaa aiheuttanut käyttäytyminen jätetään käsittelemättä.

Avuliaan tai uhrautuvan esittäminen. Manipuloija esittää toimivansa jonkun toisen puolesta tai hyväksi, vaikka hän toimisi vain omien tarkoitusperiensä pohjalta. Avuliaan roolin avulla manipuloija myös peittää oman kunnian- ja vallanhimonsa. Esimerkkejä: Manipuloija osallistuu useaan vapaaehtoistoimintaan ja julistaa facebook-profiilissaan suvaitsemiseen liittyviä arvoja. Todellisuudessa hän pyrkii vapaaehtoistoiminnan avulla laajentamaan verkostojaan ja siten saamaan enemmän hyötyä ihmisistä. Suvaitsevaisten arvojen julistaminen myös peittää hänen hyväksikäyttävät tarkoituksensa, sillä kukaan ei voisi uskoa hänestä sellaista. / Manipuloija on aina hyvin ystävällinen puolitutuille ja tarjoaa heille apuaan. Kotona hän vaatii puolisoltaan täysihoitoa, sillä hän "antaa niin paljon niin monelle ja ansaitsee itsekin takaisin". Puoliso on itsekäs, jos hän kyseenalaistaa tämän vaatimuksen. Onhan manipuloija auttanut puolisoakin kerran jossakin.

Viettely. Manipuloija kehuu, ylistää, tukee muita ja käyttää karismaansa saadakseen muut laskemaan varautuneisuusastettaan ja luottamaan manipuloijaan. Moni manipuloija ymmärtää, että suuri osa ihmisistä tarvitsee hyväksyntää, varmistuksia ja sitä, että tuntevat itsensä arvostetuiksi. Teeskentelemällä täyttävänsä näitä tarpeita manipuloija saa paljon valtaa. Esimerkkejä: Uusi pomosi antaa sinun osallistua haastavampiin projekteihin ja kehuu erityislaatuista osaamistasi. Hän kannustaa sinua ottamaan riskejä ja onnistut työprojektissa hienosti. Teet töitä jopa osittain vapaa-ajallasi. Pomosi on mielissään työsi jäljestä ja ottaa kunnian siitä itselleen mainitsematta sinun panostasi. / Kerrot ystävällesi ikävästä kokemuksestasi ja hän myötäilee sen kuulostavan ikävältä. Uskaltaudut kertomaan enemmänkin, sillä ystäväsi kuuntelee poikkeuksellisella tavalla. Koet tulevasi kuulluksi paremmin kuin koskaan ennen. Myöhemmin huomaat, että hän alkaa pikku hiljaa muistuttamaan sinua ja tuomaan sinulle pahaa oloa hänelle kertomillasi asioilla. / Uusi tuttavuutesi kehuu, miten hän ei ole koskaan tavannut ikäisekseen niin kypsää/nuorekasta ihmistä kuin sinä olet, ja että hän nauttii todella sielukkaista keskusteluistanne. Koet olevasi vihdoin ymmärretty ja arvostettu, mutta samalla tulet riippuvaiseksi tämän ihmisen tarjoamasta ymmärryksestä ja arvostuksesta. Hän voi istuttaa sinuun siemeniä siitä, kuinka vain ja ainoastaan hän ymmärtää sinua esimerkiksi epäilemällä muiden motiiveja. Tämän jälkeen teet mitä vain, jotta et menettäisi tätä ihmistä elämästäsi.

Syyllisyyden siirtäminen. Manipuloija pyrkii yleensä siirtämään oman syyllisyytensä jolle kulle muulle, välillä hienovaraisillakin tavoilla. Hän ei siis ole vastuussa omasta teostaan, vaan joku muu. Esimerkkejä: "sinä sait minut tekemään sen" / "mitäs uskoit minua, oma syysi" / "sinun olisi pitänyt puolustaa itseäsi, niin tätä ei olisi tapahtunut" / "olet niin hankala, ettei sinun kanssasi voi elää ilman, että teen välillä näin" / "olen lukenut, että näin on paras toimia silloin, kun sinä olet sellainen kuin olet".

Minimointi. Manipuloija minimoi tekojensa merkitystä, eli selittää järkevän kuuloisella tavalla, miten hänen käyttäytymisensä ei oikeasti olekaan mitenkään haitallista. Esimerkkejä: "tämähän on ihan normaalia tehdä näin" / "kaikkihan näin tekevät" / "no enhän minä ole koskaan edes lyönyt sinua" / "ei meillä ole ollut niin kamalaa kuin monilla muilla" / "sinun jos kenen pitäisi ymmärtää, että meillä on kaikki aika hyvin, koska näet töissäsi niin paljon kärsimystä".

Joukkopaineella painostaminen. Manipuloija voi vedota, miten moni tai kaikki ihmiset ovat jo tehneet näin tai haluavat tehdä näin. Keinolla voi herättää vastapuolessa häpeää ja ylpeyttä tai vahvistaa manipuloijan haluaman asian kiinnostavuutta ja järkevyyttä. Esimerkkejä: "kaikki menestyneet työntekijät ovat tehneet näin" / "muutkin ovat selvinneet tästä näin" / "olet viimeinen, joka ei ole kokeillut" / "todella moni haluaisi tämän, olet etuoikeutettu kun sinulla on mahdollisuus".



Näiden lisäksi lisään vielä nämä:

Kiireeseen vetoaminen. Esimerkiksi ostostv:ssä yleisesti käytetty keino, jossa tarjousaika umpenee lyhyen ajan sisällä, toimi nopeasti! Kiireellisen aikarajan asettaminen pysäyttää aivojen tiedonkäsittelyn, jolloin vastapuoli kykenee miettimään ainoastaan sitä, ettei hän vain menetä tätä mahtavaa tarjousta. Kiireessä hän ei ehdi punnitsemaan, mitä hän itse todella tahtoo, ja on helposti manipuloitavissa. Esimerkkejä: Henkilö, jota olet tapaillut, kertoo että hän on parin päivän päästä lähtemässä ulkomaille työmatkalle. Sitä ennen hänen täytyy tietää, oletko tosissasi hänen kanssaan, muuten suhteenne ei jatku, ja voit osoittaa sen esimerkiksi menemällä kihloihin hänen kanssaan. / Pomosi kehuu miten tämän projektin tekemällä saisit paremman aseman työpaikalla, mutta projektilla on kiire, ja sinun täytyy tehdä se viikonlopun aikana.

Peilaaminen/matkiminen. Manipuloija toistaa vastapuolen sanomia asioita hieman toisin muotoiltuna, joskus jopa sanasta sanaan jonkin ajan päästä siitä, kun ne alunperin sanottiin. Hän voi peilata myös toisen yleistä tempoa ja tapaa olla. Tällä tavalla vastapuoli kokee tuttuuden ja samaistumisen tunteita manipuloijaan, ajattelee että tämä on hengenheimolainen, eikä ole enää varautunut tämän seurassa. Samaistuttuaan manipuloijaan hän myös tekee mielellään palveluksia tälle ja asettuu tämän puolelle kiistoissa. Esimerkkejä: Puhutte ensitreffeillä syvällisiä asioita ja kerrot joistakin arvoistasi manipuloijalle. Seuraavilla treffeillä huomaat, että manipuloija on mukauttanut pukeutumistyylinsä enemmän vastaamaan sinun toiveitasi. Jos hän ensimmäisellä kerralla oli rauhallisempi, nyt hän vaikuttaa yhtä pirteältä kuin sinä (tai toisinpäin, hän on nyt yhtä rauhallinen kuin sinä). Hän myös toistaa aina välillä joitakin sinun lauseitasi sieltä täältä. Hän alkaa vaikuttaa unelmakumppanilta. / Työkaverisi kuuntelee ruokatunnilla, miten kerrot hänelle jostakin itsellesi tärkeästä asiasta. Seuraavana päivänä keskustelette muusta, ja hän sattumalta sanoo miten tärkeää tämä sinulle tärkeä asia on. Mietit miten hienoa on, että hän ajattelee sen olevan tärkeää. Työkaverisi jatkaa peilaamista ja ystävystytte. Myöhemmin toinen työkaverisi tulee kertomaan, että ensin mainittu työkaverisi oli valehdellut hänelle. Todennäköisesti et kovin herkästi usko tätä ja keksit selityksiä ensin mainitun työkaverin käytökselle.

Ajatusten istuttaminen. Kaikki yllä mainitut manipulointikeinot ovat myös ajatusten istuttamista, sillä niiden avulla manipuloija saa todellisuuden näyttämään itselleen suotuisalta ja vastapuolen epäilemään itseään. Manipuloija voi saada vastapuolen myös kuvittelemaan, että hän tahtoo jotakin, mitä ei oikeasti tahdo. Yllä kuvattujen keinojen avulla hän saa vastapuolen pikku hiljaa epäilemään omaa havainto- ja ymmärryskykyään. Kun manipuloija samalla on vietellyt vastapuolta luottamaan itseensä, hänen on helppo mainita säännöllisesti ja ohimennen pieniä lauseita kuten: "luin jostain, että X on hyvä juttu" ja "kun sinulla on tuollainen tilanne, niin X olisi hyvä". Hän mahdollisesti vain mainitsee näitä lauseita siellä täällä mitenkään painostamatta, mutta mitä useammin näitä lauseita sivukorvallakin kuulee, sitä todennäköisemmin alkaa jossain vaiheessa miettimään, että ehkä haluaakin tehdä asian X. Esimerkkejä: Olet tavannut ihmisen, joka vaikuttaa sinusta todella ihanalta ja unelmakumppaniltasi. Hän on sanonut joitakin pieniä asioita, joiden takia olet alkanut miettimään, miten ihmeessä noin ihana ihminen on kiinnostunut niinkin viallisesta ihmisestä kuin sinä. Et kuitenkaan yhdistä hänen sanomisiaan omaan alemmuudentunteeseesi, vaan koet ihan luonnostaan olevasi viallinen. Hän kertoo sinulle joistakin henkisistä aatteista, ja hän kuulostaa niin viisaalta. Alat ihailla näitä aatteita ja otat selvää niistä itsekin. Pian olet itse mukana new age -järjestössä ja maksat heille jäsenmaksua. / Puolisosi on päättänyt, että hän haluaa muuttaa toiseen kaupunkiin. Pikku hiljaa hän jättää esimerkiksi lehden auki pöydälle sellaisen sivun kohdalta, jossa kehutaan tätä kaupunkia. Hän ottaa selvää tässä kaupungissa olevista sinun kiinnostuksen kohteistasi ja työmahdollisuuksistasi, ja kertoo niistä ohimennen sinulle, aivan kuin hän olisi vain jostakin ohimennen lukenut asiasta. Hän alkaa myös pikku hiljaa puhua kaikista hankaluuksista mitä teillä on tässä nykyisessä kaupungissa ja talossa. Hankaluuksien puheeksi ottaminen saa sinut myös keskittymään niihin, ja alat jossain määrin olla turhautunut niihin. Jossain vaiheessa kun hän on vihjaillut asiasta tarpeeksi pitkään, hän näyttää sinulle "ohimennen" löytämänsä asuntoilmoituksen tästä uudesta kaupungista. Hän kertoo, miten tämä kohde ratkaisisi kaikki ne ongelmat, mitä teillä tällä hetkellä täällä on. Vaihtoehto näyttää sinusta hyvin houkuttelevalta, ja koska sinulle on jo aiemmin vihjailtu kyseisen kaupungin hyvistä asioista, muutto tuntuu jopa helpolta ajatukselta.




Neiti Kettu

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Narsismiin liittyvää sanastoa osa 2/2

Narsismiin liittyvää sanastoa on niin paljon, että tajusin unohtaneeni edellisestä viestistä joitakin olennaisia.


Narsistinen lähde (narcissistic supply). Narsisti tarvitsee narsistista lähdettä elääkseen. Hän ei tule toimeen ilman sitä, joten kyse on riippuvuudesta. Narsistinen lähde voi selkeimmillään olla ihailua ja kehumista. Ydin on kuitenkin siinä, että narsisti tulee jollain tapaa huomatuksi ja että hänellä on valtaa vaikuttaa muiden reaktioihin. Tällöin myös sinun suuttumisesi, ahdistumisesi, provosoitumisesi tai masentumisesi toimivat narsistisena lähteenä. Mikä tahansa reaktio on narsistista lähdettä.

Trauma-sidos. Trauma-sidos syntyy silloin, kun koet läheisessä suhteessa vuorotellen kaltoinkohtelua ja hoivatuksi tulemista. Sidoksen syntyminen edellyttää myös sitä, että olet eristetty muusta maailmasta, jolloin narsisti on ainut turvan lähteesi. Narsisti voi eristää sinut muusta maailmasta hienovaraisilla keinoilla, jolloin alat itse vähentämään kontaktiasi muihin ihmisiin. Hän voi esimerkiksi vedota ikäväänsä tai huonoon oloonsa aina kun olet lähdössä tai tulossa jostakin omasta menostasi. Sinusta alkaa tuntua pahalta, ja alat pikku hiljaa vältellä omia menojasi. Hän voi myös pikku hiljaa istuttaa siemeniä mieleesi siitä, kuinka muut ihmiset ovat teitä vastaan. Turvan hakeminen toiselta ihmiseltä on ihmiselle synnynnäinen tarve, ja eristettynä aivosi päättelevät, että sinun on pakko kohdistaa tämä tarve narsistiin. Tämä on biologinen prosessi, johon et välttämättä kauheasti pysty itse vaikuttamaan. Kaltoinkohteluepisodit voimistavat tarvettasi hakea turvaa, ja narsistin hoivaava käytös taas saa sinut kiintymään häneen. Hoivaavaa käytöstä voi olla esimerkiksi se, että hän halaa sinua kaltoinkohtelun jälkeen ja pyytää anteeksi, hän tuo sinulle sinun suosikkiruokaasi tai tavaroitasi lahjana, hän osoittaa jonkin verran myötätuntoa sinua kohtaan tai tekee sinun puolestasi jonkin asian. Aivosi menevät tästä ristiriidasta sekaisin, kemikaalit virtaavat kehossasi vahvasti ja koet suhteen olevan poikkeuksellinen, intohimoinen, voimakas ja sielunkumppanuutta vastaava kokemus.

Tukholma-syndrooma. Tukholma-syndrooma ilmenee trauma-sidoksen kaltaisissa tilanteissa. Alun perin tätä sanaa on käytetty kuvaamaan panttivankitilanteeseen liittyvän pelon ja hoivan vaihtelun aiheuttamia seurauksia uhrilleen, mutta samankaltainen ilmiö esiintyy myös narsistisissa suhteissa. Tukholma-syndroomalla tarkoitetaan sitä, miten vahva trauma-sidos saa uhrin kiintymään ja kokemaan, että hän rakastaa narsistia. Tämä tunne on niin vahva, että uhri jopa puolustaa narsistia kaikkia muita ihmisiä vastaan, vaikka hänelle osoitettaisiin selkeästikin narsistin käyttäytymisen ongelmallisuutta.

Kontaktin katkaiseminen (no contact). Tuhoisien ja vahingollisten narsistien kanssa kontaktin katkaisemisen sanotaan olevan mielenterveytesi kannalta ainoa vaihtoehto. Tämä tarkoittaa sitä, että et edes lue hänen lähettämiään viestejä. Jos luet niitä, hänellä on kontakti sinuun, sillä hänen sanansa todennäköisesti aiheuttavat jonkin reaktion sinussa tai vähintäänkin saavat sinut ajattelemaan häntä. Aina kontaktin katkaiseminen ei kuitenkaan jostakin syystä johtuen ole mahdollista, jolloin voit käyttää gray rock -tekniikkaa. Kontaktin katkaiseminen ei ole sama asia kuin mykkäkoulu, joka on rankaisemiseen tarkoitettu keino. Kontaktin katkaiseminen tarkoittaa sitä, ettet enää jaksa ja haluat olla rauhassa. Sinulla ei ole aikomusta palata jonkin ajan kuluttua katsomaan, josko toinen olisi tarpeeksi "koulutettu", kuten mykkäkoulussa.

Gray Rock -tekniikka. Tätä tekniikkaa voi käyttää silloin, kun ei ole mahdollista katkaista kontaktia narsistiin kokonaan. Tekniikan ydin on olla täysin neutraali, ilman että ilmaisee minkäänlaisia tunteita. Vastaa mahdollisimman niukasti äläkä paljasta itsestäsi mitään merkittävää. Narsistit saavat narsistisen lähteensä kaikenlaisista tunnereaktioista, jolloin mahdollisimman minimaalinen kommunikointi ei anna heille mahdollisuutta päästä pelaamaan pelejä kanssasi. Esimerkkejä neutraaleista vastaamistavoista, jotka eivät myötäile eivätkä kiellä: "tuo on mielenkiintoista", "voi olla", "ehkä". Jos nämä tuntuvat epämiellyttäviltä omaan suuhun, pääasia on, että pitäydyt niukassa tyylissä.


Julkinarsisti (overt narsisti). Julkinarsisti on se perinteinen narsisti, joka on röyhkeä, ylimielinen ja alistava. Hänen käytöksensä on hyvin selkeää, mutta trauma-sidos voi hämärtää tämän selkeyden huomaamista. Käytännössä moni narsisti on eri mittasuhteissa sekä julki- että piilonarsisti.

Piilonarsisti (covert narsisti). Piilonarsisti on marttyyri, uhri, joka ansaitsee erityiskohtelua kamalan kohtalonsa vuoksi. Hän sanoo uhrautuvansa kaikkien puolesta, muttei koskaan saa kiitosta. Käytännössä hänen "uhrautumisensa" on sitä, että hän odottaa muiden mukautuvan hänen ajatukseensa itsestään epäitsekkäänä. Hän itse tekee jotakin mahdollisimman vähän ponnisteluja vaativaa tai jotakin mitä hänestä on mukava tehdä, ja odottaa suosionosoituksia ja kiitoksia tästä teosta. Piilonarsisti voi joskus olla hyvin vaikeaa tunnistaa, sillä hän voi ylläpitää hyvinkin tarkkaan kuvaa itsestään avuliaana ja epäitsekkäänä. Tämä on mahdollista, vaikkei hän konkreettisesti edes tekisi mitään muiden hyväksi! Hän voi olla myös rauhallisempi, ujompi ja kiltimmän oloinen kuin julkinarsisti. Piilonarsistin motiivi on kuitenkin pitää yllä omaa minäkuvaansa täydellisenä ihmisenä, ja saada kiitoksia ja liehittelyjä hienon luonteensa vuoksi. Kuten julkinarsisti, myös piilonarsisti haluaa olla erityinen ja haluaa saada erityiskohtelua, hän ei kuitekaan ilmaise tätä yhtä suoraan. Hän käyttääkin paljon säälin keräämistä apunaan kertomalla yllättävänkin suoran kuuloisesti kivuistaan ja heikkouksistaan, mutta tämän avulla hänen on tarkoitus tuoda esille, miten hän ansaitsee erityskohtelua. Hän on "väärinymmärretty sankari", joka ei ole saanut ansaitsemaansa paikkaa parrasvaloissa. Piilonarsistin manipulointi voi monella tapaa olla vahingollisempaa kuin julkinarsistin, sillä häntä on vaikea asettaa vastuuseen teoistaan, et löydä helposti mitään mistä syyttää häntä ja lisäksi muut eivät usko sinua. Hän on tarkka siitä, minkälaiset kasvot kenellekin näyttää. Moni sekoittaakin piilonarsismin helposti läheisriippuvaiseen, joka pakkomielteisesti raataa ja unohtaa itsensä muiden hyväksi (mutta tekee tämän välillä esimerkiksi vähän liian tukehduttavasti), sillä he eivät ole nähneet piilonarsistin narsistisia kasvoja, tai eivät ymmärrä, ettei piilonarsistilla ole koskaan ollut vilpitöntä auttamishalua.



Neiti Kettu

tiistai 5. joulukuuta 2017

Narsismiin liittyvää sanastoa osa 1/2

Selviytyjien yhteisössä liikkuu paljon vakiintunutta sanastoa, mikä ei kuitenkaan siinä mielessä ole virallista, että niitä eivät välttämättä kaikki mielenterveyden ammattilaiset tunnista. Tämän sanaston oppiminen on kuitenkin jo itsessään yksi hyvin paljon tilannetta avaava ja ymmärrystä lisäävä asia, joten listailen tähän kirjoitukseen lyhyet selitykset kustakin sanasta. Asioita on helpompi ymmärtää, kun niille saa sanan ja selityksen.


Suhteen kaareen liittyvää sanastoa

Rakkauspommitus (love bombing). Tällä tarkoitetaan narsistisen suhteen alussa ilmenevää tiivistä intesiteettiä. Sinusta tuntuu kuin olisit pommituksen kohteena, niin usein ja niin paljon narsisti sinun kanssaan haluaa viestitellä, eikä hän kestä olla hetkeäkään erossa sinusta. Rakkauspommituksen tarkoituksena on saada sinut koukkuun suhteeseen, mutta toisaalta myös narsisti itse voi viihtyä korkeassa intensiteetissä (koska se on tavallisen arjen yläpuolella).

Tulevaisuuden luominen (future faking). Tämä liittyy myös rakkauspommitukseen, mutta on yksi spesifi osa-alue siitä. Narsisti maalailee kaunista ja täydellistä tulevaisuutta kanssasi, juuri sellaista kun olet aina halunnut. Hän kuuntelee tarkkaan toiveesi ja muovaa tulevaisuuskuvan niiden perusteella, ei siis sen mukaan, mitä hän itse toivoisi tulevaisuudelta. Luotu tulevaisuuskuva pitää sinut vielä pitkään kiinni toivossa, että tämä suhde voisi joskus olla vielä juuri sitä mitä olet halunnut.

Idealisaatio. Kahteen edelliseen liittyen narsisti myös idealisoi eli kehuu sinut maasta taivaaseen. Olet täydellinen joka tavalla, hän ei ole koskaan samanlaista tavannut. Juuri sinun kanssaan hän pystyy toteuttamaan kaiken. Ymmärrät niin paljon sellaista, mitä kukaan muu ei ymmärrä.

Devaluaatio. Idealisaatiovaiheen jälkeen seuraa devaluaatiovaihe. Tällöin et osaa mitään, etkä ole millään tavalla oikeanlainen. Kaikki mitä teet on väärin, ja olet pilannut kaiken, mitä teillä olisi voinut olla.


Narsistin toimintamalleihin liittyvää sanastoa

Projektio. Tieteellisesti tämä tarkoittaa automaattista ja tiedostamatonta suojautumismekanismia, jossa henkilö näkee muissa ihmisissä omat piirteensä tajuamatta, että nämä piirteet ovat oikeasti hänen omiaan, eikä tämän toisen ihmisen. Osa narsisteista käyttääkin vahvasti tätä tiedostamatonta mekanismia. Osa voi kuitenkin käyttää samankaltaista toimintamallia tietoisemminkin. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että kun narsisti pettää, hän syyttää sinua tai jotakuta muuta pettämisestä. Kun hän valehtelee, hän syyttää sinua valehtelijaksi, ja niin edelleen. Projektio voi olla äärimmillään täysin älyttömän kuuloista, ja voit ihmetellä, eikö hän tosiaan tajua puhuvansa itsestään.

Kaksoisidos (double bind). Tällä tarkoitetaan sitä, että narsisti viestii samanaikaisesti ristiriitaisia asioita sinulle. Hän voi sanoa "tule tänne, lohdutan sinua", mutta hänen kehonkielensä viestii hyökkäävyyttä. Tälläiseen viestiin on mahdotonta reagoida, sillä kumpi tahansa vaihtoehto on väärin. Jos lähestyt narsistia, joudut vaaraan. Jos et lähesty narsistia, olet liian epäluuloinen tai kylmä. Narsisti asettaa kaksoissidoksia myös omaksi turvakseen, hän laittaa sinut päättämään ja jos päätös oli oikea, hän voi sanoa ajatelleensa sitä ensin, jos taas päätös oli väärä, hän voi syyttää sinua. Hän voi myös esimerkiksi vaatia sinua tekemään jotakin mitä et halua tehdä, mutta kun teet niin, hän haukkuu ja syyllistää sinua teostasi, "mitäs teit, vaikket halunnut, ei se ole minun syyni". Jos taas et tee asiaa, olet jollain muulla tavalla huono/tyhmä/itsekäs. Kaksoissidostilanteet ovat jo päätöshetkellä mahdottomia valita, sillä joka suunnasta on tulossa epäonnistuminen.

Gaslighting. Tämä on niin vakiintunut sana, etten halunnut suomentaa sitä. Jonkinlainen suomennos voisi olla esimerkiksi "hulluksi tekeminen". Pääasiassa se tarkoittaa sitä, että alat itse epäillä itseäsi ja päästät narsistin vapaaksi ilman seurauksia teoilleen. Sana tulee elokuvasta Gaslight, jossa mies manipuloi vaimonsa uskomaan olevansa hullu esimerkiksi kieltämällä, että hän näkisi kaasuvalujen lepattavan. Vaimo näkee lepatuksen, jonka mies aiheuttaa, mutta koska mies vakuuttavasti kieltää näkevänsä mitään, vaimo alkaa epäillä omaa mielenterveyttään. Gaslighting on yksi merkittävimmistä narsistisen väkivallan muodoista. Käytännössä se ilmenee esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Kysyt narsistilta siitä, mitä hän teki eilen, mutta hän vakaasti kieltää tehneensä mitään. Näit itse narsistin tekevän näin, mutta koska hän vakaasti kieltää kaiken, alat epäillä itseäsi.
- Narsisti voi myös systemaattisesti mainita sinulle muistisi huonoudesta aina jos et muista jotakin, ja hyvin manipuloiva narsisti voi jopa tarkoituksella esimerkiksi vaihtaa tavaroidesi paikkoja, jotta alkaisit todella epäillä muistiasi. Näin ollen seuraavan kerran kun yrität saada narsistin vastuuseen tekemisistään, hän vetoaa huonoon muistiisi, ja alat itsekin epäillä itseäsi.
- Yrität kertoa narsistille, että et ymmärtänyt tai pitänyt jostakin mitä hän teki. Narsisti kuitenkin kääntää asian niin, että sinä olet tyhmä/liian herkkä/itsekäs/epärehellinen tai muuta vastaavaa mainitessasi asiasta. Hän on vakuuttava ja alat epäillä omia motiivejasi.
- Narsisti jatkuvasti pikku hiljaa epäilee kykyjäsi ja näkemyksiäsi. Hän ilmaisee itse tietävänsä paremmin, ja koska hän on vakuuttava, alat pikku hiljaa menettää luottamuksesi omiin kykyihisi ja näkemyksiisi.
- Koet alitajuisesti olevasi uhattuna narsistin taholta, mutta et pysty osoittamaan mitään kohtaa, mikä todistaisi hänen olevan sinua vastaan. Jos mainitset jostakin asiasta, joka on hieman oudosti, narsisti löytää vakaan ja pätevän selityksen asialle, ja kääntää syyttävän sormen sinua kohti. Miksi epäilet häntä, onko sinussa jotakin vikaa. Näin alat itse epäillä omia vaistojasi.

Mykkäkoulu (silent treatment). Mykkäkoulu on rankaisumuoto, jonka tarkoituksena on saada vastapuoli ymmärtämään, ettei hän voi tehdä jotakin asiaa. Joka kerta kun esimerkiksi kysyt jostakin tietystä asiasta tai teet jotakin tiettyä asiaa, narsisti reagoi lopettamalla puhumisen sinulle päiviksi (tai pidemmäksikin aikaa). Et tiedä ollenkaan koska hän mahtaa puhua sinulle taas uudestaan. Narsistinen mykkäkoulu ei tarkoita vihan kuohussa toteutettua lyhyttä mykkäkoulua, joka laantuu vihan laannuttua. Narsistinen mykkäkoulu on suunnitelmallista, systemaattista ja rankaisevaa toimintaa.

Triangulaatio. Tällä tarkoitetaan sitä, kuinka narsisti vetoaa kolmanteen osapuoleen joko usuttaakseen sinut tätä kolmatta osapuolta vastaan (ja toisinpäin) tai vertallaikseen sinua tähän kolmanteen osapuoleen, joko idealisaatio- tai devaluaatiotarkoituksessa. Voit alussa olla niin paljon parempi kuin muut hänen elämässään, mutta myöhemmin oletkin niin paljon huonompi kuin nämä muut.

Mustamaalauskampanja (smear campaign). Monen narsistin rankaisutaktiikkana on levittää perättömiä juoruja ja mustamaalata sinua muille ihmisille. Tämä ilmenee varsinkin silloin, jos itse lähdet pois narsistin luota. Hän ei halua hävitä, joten hän rankaisee sinua välillisesti. Mitä todennäköisimmin sinä olet kamala ihminen ja narsisti hänen tarinoissaan.

Narsistin hovi/lentävät apinat (flying monkeys). Suomen kielinen sana hovi tarkoittaa hieman eri asiaa kuin lentävät apinat, mutta ne liittyvät kuitenkin toisiinsa. Narsistin hovissa ovat ihmiset, jotka joko myötäilevät häntä tai mahdollistavat hänen toimintansa. Lentäväksi apinaksi hovin jäsen muuttuu silloin, kun hän alkaa narsistin puolesta lähestyä sinua. Lentävät apinat voivat vilpittömästi uskoa narsistin tarinat, ja yrittää saada sinua takaisin narsistin hoviin puhumalla narsistin puolesta. Narsisti voi myös manipuloida lentäviä apinoita vihaamaan sinua, ja näin ollen narsistinen väkivalta toteutuu toisen käden kautta, lentävän apinan kiusatessa sinua. Osa lentävistä apinoista voi olla itsekin narsisteja, jotka nauttivat kaaoksesta ja haluavat vain sekoittaa tilannetta entisestään.

Säälipeli (pity play). Säälipelillä tarkoitetaan myötätuntoa herättävien tarinoiden kertomista niin, että et koe narsistia uhkana vaan haluat hoivata häntä. Hän voi kertoa ties mistä surullisista vastoinkäymisistä elämässään, jotka voivat olla osittain totta tai täysin valetta. Vaarallisin säälipelin muoto on se, jolloin narsisti kerää sääliä oman käyttäytymisensä seurauksille. Hän voi valitella, kuinka kaikki ovat hänet hylänneet, tai että hän ei voi mitään sille, että hän on niin kamala. Voivottelu ei kuitenkaan tarkoita aitoa katumusta tai syyllisyyttä omista teoista, mutta muut ihmiset helposti tulkitsevat sen niin. Kun narsistin omien tekojen seurauksille antaa myötätuntoa, samalla hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on. Jos hän "ei voi mitään sille, että hän on niin kamala", hän tulee jatkamaan tätä kamalana olemistaan ja hän tietää sinun tietävän sen. Jos et aseta hänelle rajoja, hän tulkitsee sen hyväksymisenä. Osa narsisteista voi vilpittömästi uskoa olevansa uhreja tilanteessa, mutta osa taas käyttää säälipeliä manipulatiivisesti.

Takaisinkutsu (hoovering). Tällä tarkoitetaan narsistin yritystä saada sinut takaisin vaikutuksensa alle. Selkeintä takaisinkutsua ovat lupaukset muuttumisesta, tyhjät anteeksipyynnöt, ikävän ilmaisemiset ja vanhojen muistojen herättely. Takaisinkutsu voi olla myös aggressiota ja uhkailua, jolloin hän yrittää saada sinut pelolla jälleen hallintaansa. Hämmentävimmillään takaisinkutsu on epämääräisiä "hei" -viestejä, joissa ei ole kunnolla mitään sisältöä, mutta joiden tarkoitus on saada sinut ajattelemaan häntä. Narsisti voi haluta saada sinut takaisin ihmissuhteeseen, mutta toisaalta hän voi haluta myös vain palauttaa valta-asemansa. Hänen tavoitteensa on siis saada sinut ajattelemaan häntä, missä muodossa tahansa. Tämän jälkeen hän voi vaikkapa lempata sinut taas, jos niin haluaa. Takaisinkutsu ei ole siis mikään vakuus ihmissuhteen palautumisesta.


Uhriin liittyvää sanastoa

Rajat (boundaries). Henkilökohtaisilla rajoilla tarkoitetaan niitä rajoja, mitä ihmisen mielenterveys ja hyvinvointi ylläpysyäkseen vaativat. Jokaisella on oikeus asettaa rajansa siihen, mihin itse ne haluaa asettaa. Kukaan ei voi tulla sinulle sanomaan, missä niiden pitäisi olla. Rajat voivat yksinkertaisuudessaan kuvata niitä asioita, mitkä ovat sinulle olennaisia ihmissuhteissa. Voit vaatia suhteelta esimerkiksi rehellisyyttä, luottamusta ja kunnioitusta. Rajat voivat kuvata myös sitä, mitä olet valmis sietämään. Voit olla ok sen kanssa, että puolisosi on reissutöissä tai että pomosi ei aina kysele kuulumisiasi. Rajat kuvaavat myös sitä, kuinka nopeasti ja kuinka lähelle olet valmis päästämään muita ihmisiä. Saat itse määritellä tahdin, etäisyyden ja yhdessä vietetyn ajan määrän sen mukaan, mikä tuntuu sinulle sillä hetkellä sopivalta.

Kognitiivinen dissonanssi. Kun käsityksesi ja havaintosi todellisuudesta ovat ristiriidassa keskenään, päädyt yleensä muuttamaan jotakin näistä käsityksistä tai havainnoista. Jos esimerkiksi a) uskot, että rakkaus tarkoittaa toisen kunnioittamista, b) uskot, että toisen kunnioittaminen näkyy muun muassa ajoissa paikalla olemisena, c) uskot, että narsisti rakastaa sinua ja d) havaitset, että narsisti on aina myöhässä tapaamisistanne, jonkin näistä käsityksistä a)-d) on muututtava, jotta mielesi olisi tasapainossa. Voi muuttaa käsitystäsi a) ja ajatella, että toisen kunnioittaminen ei liity rakkauteen. Voit muuttaa käsitystäsi b) ja ajatella, että myöhästyminen ei tarkoita, etteikö hän kunnioittaisi sinua. Voit muuttaa käsitystäsi c) ja ajatella, että narsisti ei rakastakaan sinua. Tai voit muistaa havaintosi d) uudelleen ja uskoa, että ei hän ole ollut myöhässä, aina hän on ollut ajoissa. Tämä johtaa siihen, että narsistisen suhteen jälkeen olet luopunut monista omista tärkeistä periaatteistasi ja/tai olet oppinut kovalla kädellä kyseenalaistamaan omaa havainnointikykyäsi.

Käänteinen projektio (reverse projection). Tämä sana on tieteellisen psykologian näkökulmasta virheellinen, mutta kuitenkin selviytyjien yhteisössä käytetty. Sanalla tarkoitetaan sitä, että uhrit heijastavat ja näkevät omia ominaisuuksiaan narsistissa. Toisin sanoen he tulkitsevat narsistin toimintaa kuvittelemalla narsistille samankaltaisia motiiveja ja ajatuksia kuin heillä itsellään olisi. Heille ei tule edes mieleen, että narsistilla voisi olla pahantahtoiset motiivit, jolloin moni manipulaatiotaktiikka uppoaa heihin kuin veitsi voihin.

Projektiivinen identifikaatio. Tällä tarkoitetaan sitä, että alat itse omaksua narsistin sinuun projisoimia ominaisuuksia tai jopa käyttäytyä sillä tavalla. Voi olla, että jos sinua tarpeeksi usein epäillään valehtelijaksi, alat miettiä, onko näissä väitteissä jotakin perää ja koet itsesi valehtelijaksi sanoessasi myös tavallisia pieniä valheita. Alat epäilemään mitä rehellisyys ylipäänsä tarkoittaakaan ja mietit onko mahdollistakaan olla rehellinen, joten et enää välitä vaikka välillä valehtelisit. Voi myös olla, että narsistin kasvonilmeistä ja eleistä heijastuu jatkuva inho sinua kohtaan, jolloin vaistomaisesti alat kokea olevasi jollain tapaa inhottava. Otat siis vastaan sen roolin, mihin narsisti sinua tunkee, alat itsekin uskoa olevasi inhottava, paha tai petollinen. Ja kun kerrat olet niin inhottava, sillä ei ole väliä vaikka käyttäytyisitkin joskus inhottavasti. Projektiivinen identifikaatio voi ilmetä yksinkertaisesti myös niin, että hän ärsyttää sinua niin kauan kunnes räjähdät. Kaikki nämä vaihtoehdot kuitenkin johtavat siihen, että narsisti saa todisteen sille, että hänen projektionsa onkin todellisuutta. Sinä olet se paha, ei hän. Hän on uhri.

Läheisriippuvuus (co-dependence). Mielipiteitä jakava sana, jonka toiset kokevat kuvaavana ja toiset uhria syyllistävänä. Sanasta on myös olemassa monenlaisia näkemyksiä, ja joskus siitä puhutaan päällekkäin covert-narsistille tyypillisten toimintamallien, kuten marttyyriuden, kanssa (ks. Pahan imaiseminen itseensä (ja miksi läheisriippuvuus ei ole narsismia!)). Koen kuitenkin tärkeäksi erottaa, että läheisriippuvuus ei ole narsismia. Itse en myöskään ajattele sitä selviönä, että kaikki narsistien uhrit olisivat läheisriippuvaisia, mutta toisaalta ajattelen niin, että narsistin kanssa eläminen vähintäänkin luo joitakin läheisriippuvaisia piirteitä osalle ihmisistä. Läheisriippuvuudella tarkoitetaan narsistisen käyttäytymisen mahdollistamista eli sitä, ettei narsistille sano ei tai aseta hänelle seurauksia hänen käyttäytymisestään (ei esimerkiksi lähde hänen luotaan, vaikka hän jatkuvasti rikkoisi läheisriippuvaisen rajoja). Läheisriippuvainen pyrkii ratkaisemaan ongelmallisen tilanteen muuttamalla itseään, vaatimatta muilta mitään. Läheisriippuvainen käyttäytyminen juontaa itsensä rakastamisen puutteesta, jolloin ei koe ansaitsevansa rajojensa ylläpysymistä.





Neiti Kettu

maanantai 4. joulukuuta 2017

Pahan imaiseminen itseensä (ja miksi läheisriippuvuus ei ole narsismia!)

Mitä pidempään olet ollut narsistin vaikutuksen alaisena, sitä todennäköisempää on, että alat luonnostaan imaisemaan pahuutta ympäriltä itseesi. Tällä tavalla voit ikään kuin "puhdistaa" ympäristösi, eikä sinun tarvitse käsitellä sitä totuutta, että oikeasti tämä ympäristö vahingoittaa sinua. Narsisti ei halua omaan minäkuvaansa säröjä, joten hänen kanssaan pystyy tulemaan toimeen ainoastaan oppimalla imaisemaan myös hänenkin pahuutensa itseensä kuin pesusieni. Tästä seuraa, että kannat niskassasi jatkuvaa syyllisyyden ja häpeän taakkaa, mutta olet samalla pelastanut narsistin tämän taakan kantamiselta. Pelastajan rooli voi olla yllättävän miellyttävää ottaa, eikä tästä roolista mielellään luovu. Siitä luopuminen taas tarkoittaisi asioiden oikeaa kohtaamista ja käsittelyä.

Yllä oleva kuvaus on varsin abstrakti, mitä tämä kaikki sitten käytännössä tarkoittaa? Pahan imaiseminen itseensä näkyy loputtomana itsekriittisyytenä, epärealistisena itsensä syyttelemisenä, "ei kukaan ole täydellinen" -asenteena, jolla hyväksytään narsistiset ihmiset "sellaisina kuin he ovat", samaistumisena narsistiin ("taidan itse olla narsisti") tai loputtomana miettimisenä, mitä itse voisi tehdä toisin. Samalla kun hyväksyt narsistisen ihmisen "sellaisena kuin hän on, vikoineen kaikkineen", puhdistat narsistia pahuudesta ja otat sen omille niskoillesi kannettavaksi. Et vaadi häneltä parempaa käyttäytymistä tai rajojesi kunnioittamista (tai lähde, jos hän ei tätä pysty toteuttamaan), vaan ymmärrät hänen olevan "rikkinäinen ihminen" ja hyväksyt hänet sellaisena. Koet, että hän jäisi yksin, jos et jäisi hänen rinnalleen. Käytännössä peilaat häneen itseäsi, sillä itse pelkäät jääväsi yksin, koska koet olevasi niin paha ja rikkinäinen. Jäämällä hänen vierelleen todistat itsellesi, että joku voi jäädä rikkinäisenkin/pahan ihmisen vierelle, ja näin sinäkin rikkinäisenä ihmisenä voit saada jonkun vierellesi. Ajattelet, että olet itsekin narsistinen, etkä siksi voi kritisoida häntä.

Mutta mietipä hetki, vertaatko tosiaan keskenään sinun tapaasi vetäytyä kuoreesi fantasiamaailmaasi (jossa olet ihana ja rakastettava) tai satunnaista suuttumistasi rajojesi venyessä äärirajoilleen siihen, että hänen on välttämätöntä tehdä kaikesta aina häneen liittyvä asia, ja ettei hän samalla välitä sinun tunteistasi tippaakaan? En väitä, etteikö sinullakin voisi olla joitakin narsistisia ominaisuuksia (niitä kun kaikilla meillä on jossain määrin). Se mitä et välttämättä tajua on, että hän ei välttämättä ole yhtään niin kiinni haavoittuvuuksissaan tai tahattomasti saa hankaluuksia aikaiseksi kuin mitä itse olet. Hän voi tehdä tekonsa siksi, että on oppinut muiden satuttamisen olevan hyvä ja hyödyllinen juttu hänen tavoitteidensa saavuttamisen kannalta. Hän ei välttämättä ole ollenkaan niin kuin sinä, vaikka sinä yritätkin pelastaa häntä niin kuin toivoisit itse tulevasi pelastetuksi. Samalla kuitenkin vapautat hänet vastuusta omista teoistaan. Ajattelet hoivaavasi häntä ja auttavasi häntä, mutta tulet hyväksikäytetyksi ja mahdollistat hänen narsistisen käyttäytymisensä jatkumisen.

Mahdollistaminen on keskeinen sana läheisriippuvuuteen liittyen. Tämä termi ei ole virallinen, joten siitä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Minua harmittaa, että "covert"-narsistista käyttäytymistä kuvataan joissain yhteyksissä läheisriippuvuudeksi. Läheisriippuvuus ei ole narsismia, mutta narsismin taustalla on läheisriippuvuus (jos näin haluaa ajatella). Mitä tämä sitten tarkoittaa? Tämä tarkoittaa, että samasta traumasta lähtee erilaisia kehityspolkuja, mainittakoon niistä nyt narsistinen, epävakaa ja läheisriippuvainen. Jokainen näistä tarvitsee toista ihmistä ollakseen kokonainen, tästä ajatus läheisriippuvuudesta narsismin takana. Läheisriippuvainen ei kuitenkaan ole narsisti (hän voi olla oppinut narsistin kanssa joitakin narsistisia toimintamalleja, mutta tämä on eri asia). Mikä läheisriippuvaisen erottaa narsistista? Se, että hän imee pahuuden itseensä. Narsisti yrittää väkisin pitää yllä hienoa minäkuvaa, läheisriippuvainen taas yrittää "kehittää" itseään koko ajan. Läheisriippuvainen on siis ns. patologinen pelastaja, joka luopuu omista tarpeistaan ja rajoistaan. Marttyyrius ja omaan uhriuteensa vetoaminen taas ovat "covert"-narsismin käyttäytymismuotoja. Läheisriippuvainen ei ottaisi itselleen marttyyrin kruunua, koska hän ei koe ansaitsevansa sitä. Marttyyrius on pohjimmiltaan oman hienon minäkuvan ylläpitämistä ("katsokaa kuinka minä uhraudun, olen hieno ihminen"). Läheisriippuvainen sen sijaan saa sisäistä tyydytystä siitä, että hän hiljaa imee pahuuden itseensä ja kantaa kaikkien muiden taakat. Hän ei tarvitse ulkoista kiitosta siitä (narsisti sen sijaan tarvitsee). Läheisriippuvainen saa sisäisen kiitoksen siitä, että narsistia pelastaessaan hän samalla ikään kuin pelastaa itseään. Läheisriippuvaisen voimat voivat kuitenkin jossain vaiheessa loppua, kun hän on venyttänyt rajojaan äärimmilleen. Tällöin hän voi hetkellisesti suuttua ja räjähtää, mutta kokee tästä myöhemmin valtavaa syyllisyyttä ja pitää itseään narsistina tämän vuoksi. On täysin ymmärrettävää, että narsistin kanssa elävä läheisriippuvainen muuttuu ajan myötä kitkeräksi ja katkeraksi, mutta tämä ei ole narsismia, vaan luonnollinen reaktio jatkuvaan kaltoinkohdelluksi tulemiseen.

Koen tärkeäksi erottaa läheisriippuvuuden "covert"-narsismista sen vuoksi, että läheisriippuvaisen on hyvin tärkeää ymmärtää, että hän ei ole samanlainen kuin narsisti. Näin ajattelemalla hän välttää todellisen asioiden käsittelyn (mikä tarkoittaisi sitä, että hänen täytyisi ottaa vastuu itsestään lähtemällä ja kieltäytymällä huonosta kohtelusta, ei pelastamalla ja ymmärtämällä väärintekijää). Läheisriippuvuuden tulkitseminen narsistiseksi asettaa sille myös voimakkaan negatiivisen leiman ja luo virheellisen mielikuvan tästä ilmiöstä. Moni narsistisesta hyväksikäytöstä toipuva ei välttämättä halua huomata ja käsitellä omia läheisriippuvaisia piirteitään, jos ne leimataan samaan kategoriaan suurta tarkoituksellistakin vahinkoa aiheuttaneen narsistin kanssa. On ihan oikein, että toipuja kokee, ettei hän ole samanlainen. Tämä tarkoittaa, että toipujan omat rajat alkavat vahvistua, eikä hän enää halua sulautua narsistiin. Sillä läheisriippuvainen ei ole narsisti, mutta häntä on pitkään painostettu uskomaan niin. Kolmas tärkeä seikka on se, että "covert"-narsistin elämässään omaavan ei kannata erehtyä luulemaan tätä läheisriippuvaiseksi. Narsistin ajatusmaailma on kuitenkin varsin erilainen.




Neiti Kettu