Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Narsistisen suhteen jälkeen: Minkälaiset minun rajani ovat?

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin rajoja kohtaan tulevan uhan ja heikkojen rajojen tunnistamista (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot). On kuitenkin tärkeää ylipäänsä tietää, minkälaiset omat rajat ovat, ja narsistisen suhteen jälkeen tätä tietoa ei yleensä kovin selkeänä mielessä ole. Kun olet oppinut tunnistamaan uhan tunteen rajoja kohtaan, voit sitä kautta tunnistaa osan rajoistasi. Tämä on kuitenkin varsin passiivinen tapa tarkastella omia rajojaan, ikään kuin ne olisivat jotenkin ennalta määrättyjä ja sinun pitäisi vain löytää ne. Ei, sen sijaan rajat ovat ensisijaisesti sinun määrittelemiäsi. Voit päättää ne itse. Tämän vuoksi rajojesi löytäminen vaatii aktiivista tarkastelua ja oman itsesi löytämistä. Opaskirjaksi tähän prosessiin mukaan suosittelen Adelyn Birchin kirjaa Boundaries After A Pathological Relationship. Pohjaan osan kirjoitukseni jutuista myös tähän kirjaan.

Mitä rajat ovat? Rajat ovat tapa, jolla vo…

Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot

Narsistisessa suhteessa eläminen on käytännössä jatkuvaa rajojen venymistä ja rikkomista. Siitä on muodostunut normaali tapa elää ja toimia, jolloin ei enää välttämättä osaa edes huomata, milloin joku pyrkii venyttämään ja rikkomaan rajojasi. Silmien avautumisen jälkeen joudut konkreettisesti opettelemaan mitä rajat tarkoittavat, miltä tuntuu silloin, kun rajat ovat uhattuna, ja miten pitää rajoja yllä. Tämä aihe on niin suuri, että jaan sen useampaan kirjoitukseen. Aloitan ensin kysymyksellä siitä, miten voi tunnistaa uhan rajoja kohtaan tai heikot/olemattomat rajat.

Rajat ovat asia, joiden moni olettaa olevan itsestäänselviä, mutta ne eivät lopulta ole. Varsinkin narsistisen suhteen jälkeen ne ovat epäselviössä, mutta käytännössä harva ns. tavallinenkaan ihminen on tarkemmin miettinyt rajojaan. Moni vain elää eteenpäin elämäänsä, ja pysähtyy miettimään asioita vasta törmättyään tilanteeseen, jossa joutuu manipuloiduksi tai muuten rajattomaksi. Usein vasta kokemukset (ja kokemusten j…

Empatia-ansa näyttäytyy narsistisessa suhteessa

Empatiaan käsitteenä liittyy monia asioita, joita joutuu pohtimaan törmättyään vakavasti narsistiseen ihmiseen. Tavallisesti empatia toimii ilman, että sitä tarvitsee kummemmin pohtia tai ajatella, sillä ihmiset tuntevat sosiaalisen elämän perussäännöt. Narsistin kanssa mikään ei kuitenkaan toimi samalla tavalla. Tämä on aihe, jota olen viime vuosina pohtinut paljon ja miettinyt mihin kaikkeen se liittyy. Richard Grannon on juuri tehnyt hyvän videon aiheeseen liittyen ja halusin linkittää sen tänne, kuin myös kirjoittaa lisää aiheesta.

Empatia itsessään tarkoittaa kykyä ymmärtää ja tuntea samaa, mitä toinen ihminen sisällään kokee. Järkitasoista ymmärtämistä kutsutaan kognitiiviseksi empatiaksi ja saman tunteen kokemista emotionaaliseksi empatiaksi. Hyvä esimerkki näiden kahden vertaamiseksi on verrata keskenään autismia ja psykopatiaa. Autismiin liittyy merkittäviä vaikeuksia kognitiivisessa empatiassa, eli autistisella ihmisellä on vaikeuksia tulkita toisen ihmisen eleitä, ilmeitä j…

Neljä emotionaalisen kiristyksen muotoa

Tämä on niin havainnollistava jaottelu, että halusin nostaa sen esille. Susan Forward ja Donna Frazier kirjoittavat kirjassaan Emotional Blackmail: When the people in your life use fear, obligation and guilt to manipulate you emotionaalisesta kiristyksestä. He esittelevät neljä emotionaalisen kiristäjän tyyppiä, jotka ovat: rankaisija, itsensä rankaisija, kärsijä ja härnääjä.

Rankaisija uhkailee joko suorasti tai epäsuorasti, jotta kohde tietäisi, että jotakin kamalaa tapahtuu, jos tämä ei tee niin kuin kiristäjä tahtoo. Hän voi uhata kylmällä kaudella, erolla, taloudellisella tuholla, lasten tapaamisoikeuksilla, väkivallalla tai muulla kohdetta vahingoittavalla asialla.

Itsensä rankaisija uhkaa vahingoittavansa itseään, jos kohde ei tee niin kuin hän haluaa. Hän voi uhata oman elämänsä tuhoamisella, yrittämisen lopettamisella esim. koulussa, työelämässä tai sosiaalisessa kontekstissa, itsemurhalla tai muulla kohteessa syyllisyyttä tai velvollisuutta herättävällä asialla.

Kärsijä tuo hie…

Narsistisen suhteen jälkeen: Uskalla olla tarvitseva silloin, kun on sen aika

Olen jo muutamassa kirjoituksessa käsitellyt Craig Malkinin Rethinking Narcissism - The secret to recognizing and coping with narcissists -kirjasta oivaltamiani asioita (ks. Rethinking Narcissism: Narsismin kirjo ja muodot , Narsistisen suhteen jälkeen: Uskalla loistaa). Jatkan vielä tässä kirjoituksessa siltä pohjalta, että myös tarvitsevuus on tietynlaista valokeilassa olemista. Janan toiseen ääripäähän (kaiku tai läheisriippuvuus -puoleen) tottuneen voi olla vaikeaa uskaltaa ottaa huomiota vastaan silloin, kun omat voimat on vähissä ja kuitenkin tarvitsisi tukea. Voi tuntua siltä, että kaikesta pitäisi selvitä itse, ja että on itsekästä tai huomionhakuista ottaa vastaan huomiota tai tukea. Olen kuitenkin huomannut, että vaikka on helpompaa torjua ja olla ottamatta vastaan huomiota sitä tarvitessaan, siitä jää kuitenkin sisälle vaje. Huomion tarvitseminen on inhimillinen tarve, eikä sitä pysty ravistamaan niskastaan pois, vaikka yrittäisi. Se mitä tästä seuraa on, että tilanne menee…

Narsistisen suhteen jälkeen: Mitä tarkoittaa siirtyminen selviytyjästä kukoistajaksi?

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin siirtymistä uhrista selviytyjäksi (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Mitä tarkoittaa siirtyminen uhrista selviytyjäksi?) Meredith Millerin kirjan The Journey - A roadmap for self-healing after narcissistic abuse ohjaamana. Meredith esittelee kirjassaan kolme toipumisen vaihetta, ja kolmas näistä vaiheista on kukoistajaksi siirtyminen. Selviytyjä ei ole enää uhri, ja on alkanut aktiivisesti pitää huolta itsestään ja käsitellä haavojaan. Selviytyjälle on kuitenkin vielä tärkeää olla ikään kuin suojassa maailmalta keskittyen itseensä ja ympäröiden itsensä niillä ihmisillä, jotka tukevat häntä.

Kukoistajaksi siirtymistä Meredith kuvaa
oman itsensä kohtaamiseksi, sisällä olevien vanhojen rakenteiden murtumiseksi ja uuden minän syntymiseksi. Tässä vaiheessa sinua kiinni pitävä voima ei ole enää ulkomaailman uhka tai toinen ihminen, vaan ne sisäiset rakenteet, jotka pitävät sinut kiinni vanhoissa rutiineissa. Traumasidos sisältää paljon häpeää ja ristirii…

Narsistisen suhteen jälkeen: Mitä tarkoittaa siirtyminen uhrista selviytyjäksi?

Meredith Miller kuvaa kirjassaan The Journey - A roadmap for self-healing after narcissistic abuse toipumisen prosessia kolmen vaiheen kautta. Kaikille teille, jotka olette pitäneet Meredithin videoista (ja muillekin), suosittelen tätä kirjaa lämpimästi. Koska se ei ole ensisijaisesti tieteellinen, se on muodoltaan hyvin lämmin ja validoiva, ja puhuttelee lukijaa henkilökohtaisesti. Kirja kuvaa pitkälti Meredithin omia ajatuksia, ja joitakin hänen kokeilemiaan asioita, kuten psykedeelien käyttöä toipumisen apuna en suosittele (niissä on suuret riskit), mutta perusasia, eli narsistisesta suhteesta toipuminen, on korvaamattoman arvokasta tietoa.

Ensimmäinen vaihe on uhri-vaihe, jonka alkua värittää täysi kieltäminen ja sokeus koetulle väkivallalle, itsesyytökset ja jumissa oleminen. Siinä vaiheessa, kun uhri alkaa pikku hiljaa huomata, että ehkä jokin onkin vialla, hän alkaa liikkua vaiheessa eteenpäin. Uhrivaiheessa traumasidos on kuitenkin yhä hyvin vahva, ja uhri voi joka toinen seku…

Narsistisen suhteen jälkeen: Uskalla loistaa

Craig Malkinin kirja Rethinking Narcissism - The secret to recognizing and coping with narcissists kuvaa hyvin tervettä narsismia ja sitä lukiessani oivalsin, että olennainen osa toipumista on oman terveen narsismin palauttaminen (tai synnyttäminen, jos sitä ei koskaan ole ollutkaan). En aio kuitenkaan kauheasti käyttää termiä terve narsismi, sillä en ole ihan varma haluanko puhua samana ilmiönä terveestä ja hyvin vahingollisesta narsismista. Puhunkin siis mieluummin siitä, miten tärkeää on uskaltaa myös loistaa.

Miksi uskaltaa loistaa?

Loistaminen tarkoittaa oman sisäisen palon löytämistä, omien intohimojen löytämistä, ja sitä, että näitä asioita uskaltaa näyttää ja jakaa myös muulle maailmalle. Loistaminen tarkoittaa sitä, että uskaltaa nauttia siitä, kun osaa jotakin ja/tai saa huomionosoituksia. Loistaminen tarkoittaa sitä, että uskaltaa välillä olla keskipisteenä ja nauttia siitä saamastaan, minkä ansaitsee.

Kun uskaltaa loistaa, olo on lämmin ja tätä lämpöä haluaa jakaa myös mui…

Narsistisen suhteen jälkeen: Syyllisyys ja häpeä, sokeus väkivallalle

Syyllisyys voi olla aiheetonta tai aiheellista. Aiheellista syyllisyys on silloin, kun koet syyllisyyttä jostakin tekemästäsi teosta, joka on omien arvojesi vastaista tai joka aiheutti vahinkoa toiselle ihmiselle. Myös terve häpeäntunto on hyväksi silloin, kun olet ajautunut ihmisenä liian kauaksi arvoistasi. En tässä kirjoituksessa pureudu syvemmin terveen ja aiheellisen syyllisyyden tai häpeän kysymyksiin, vaan käsittelen enemmän narsistisessa suhteessa tyypillisiä aiheettomia syyllisyyden ja häpeän kokemuksia.

Aiheeton syyllisyys narsistisessa suhteessa ja hallinnan illuusio

Narsistisessa suhteessa väistämättä kokee runsaasti aiheetonta syyllisyyttä. Narsisti selittää asiat niin, että sinä olet tehnyt jotain tai olet vain sellainen, että ansaitset tulla kohdelluksi narsistin kohtelemalla tavalla. Silloin, kun olet emotionaalisesti kiinni suhteessa, todellisuuden havaitseminen muuttuu mahdottomaksi. Sen sijaan, jotta pystyisit pitämään mielesi tasapainossa, omaksut syyllisyyden ja hä…

Vaaralliset narsistit - erota aggressiivinen persoonallisuus

Aiemmassa kirjoituksessa esittelin narsismin varoitusmerkkejä, joiden avulla voi tunnistaa myös lievemmin narsistisia piirteitä omaavia henkilöitä (ks. Narsismin varoitusmerkit). Moni narsisteista on passiivisella tavalla narsistisia, eli he pyrkivät lähinnä omaan paremmuuteensa ja siinä samalla sivuuttavat muiden ihmisten tarpeet. Tämä kirjoitus taas koskee aktiivisesti narsistisia henkilöitä, jotka pyrkivät aggressiivisilla keinoilla saamaan tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa. Aktiivisesti narsistiset henkilöt käyttävät muita ihmisiä tavoitteellisesti hyväkseen, ja tällaisista henkilöistä George Simon käyttää termiä aggressiivinen persoonallisuus tai luonne.

George Simon kuvaa kattavasti kirjassaan In Sheep's Clothing - Understanding and dealing with manipulative people manipulaatiota ja sen taustoja (lisää manipulaatiosta ks. Tunnista manipulointi!). Hän tuo esille, että nykymaailma on täysin erilainen kuin viktoriaaninen aika, jonka pohjalta nykyajan psykologinen ymmärrys ed…

Narsismin varoitusmerkit

Craig Malkin kuvaa kirjassaan Rethinking Narcissism - The secret to recognizing and coping with narcissists viisi varoitusmerkkiä, jotka liittyvät narsismiin. Varoitusmerkkien voimakkuus, systemaattisuus ja määrä kuvaavat narsististen piirteiden hankaluuden astetta. Mikäli epäilet kyseessä olevan ihmisen olevan myös manipuloiva tai vahvasti narsistinen, voit tarkastella lisäksi aggressiivisten luonteiden ominaisuuksia (ks. Vaaralliset narsistit - erota aggressiivinen persoonallisuus).

Tunnefobia
Narsismiin liittyy tarve kuvitella itsensä täydellisen kykeneväksi itsenäisesti ja riippumattomaksi muiden ihmisten käyttäytymisestä ja tunteista. He haluavat kokea, etteivät muut ihmiset vaikuta heihin mitenkään. Näin ollen yksi narsismin varoitusmerkki on se, että he eivät näytä haavoittuvaisia tunteitaan. Äärimmäistä päätä lukuunottamatta he kuitenkin tuntevat näitä tunteita, ja niitä kokiessaan he turvautuvat kokemukseen omasta paremmuudesta. Osa heistä yrittää saada itsensä jälleen tasapai…

Rethinking Narcissism: Narsismin kirjo (epäterve, terve, puuttuva) ja muodot

Olen lukenut kirjaa Rethinking Narcissism - The secret to recognizing and coping with narcissists (Craig Malkin), ja tämä kirja selventää mielestäni todella hyvin lievemmän pään narsistisuutta, narsismin olemusta yleensä ja sitä, miten olennaisen tärkeää "terve narsismi" on. Terve narsismi on hankala käsite, sillä olen itse tottunut liittämään sanan "narsismi" vain epäterveeseen ja haitalliseen narsismiin. Malkin esittelee asian kuitenkin niin selkeästi, että terve narsismi kuulostaa hyvin informatiiviselta termiltä.

Malkin määrittelee narsismin "tarpeeksi kokea itsensä erityiseksi ja muita paremmaksi". Hän esittelee, miten tämä uskomus joustavana kuvaa tervettä narsismia. Joustava "positiivinen vääristymä", jossa ihmiset yleensä ajattelevat olevansa noin keskivertoa parempia ihmisiä, auttaa meitä kokemaan itsemme elinvoimaisiksi ja siten kykenemme myös auttamaan ja rakastamaan muita ympärillämme paremmin. Epätervettä narsismia kuvaa pakonomaine…

B-ryhmän persoonallisuushäiriöt eriteltynä

Kirjoittelen tässä välissä hieman yleistä teoriaa diagnoosijärjestelmästä ja tulossa on myös asiaa eräästä narsismia hyvin selventävästä kirjasta, jota olen juuri lukemassa. Narsistisen suhteen jälkeiseen toipumiseen liittyvä juttusarja jatkuu näiden jälkeen, käsittelemättä on vielä monta tärkeää aihetta.

Persoonallisuushäiriöt jaotellaan amerikkalaisessa diagnoosijärjestelmässä (DSM) A, B ja C-ryhmiin. Suomessa DCM-luokitus ei ole virallisesti käytössä, mutta käytännössä eroja ei ole suuresti ja myös DCM:n tietoja käytetään ymmärtämisen pohjana. Ryhmään A kuuluvat omituisesti käyttäytyvät tai uskovat persoonallisuudet, kuten skitsoidinen ja epäluuloinen persoonallisuus, ryhmään C taas ahdistuneet, kuten pakko-oireinen, eristäytyvä tai riippuvainen persoonallisuus. Ryhmään B kuuluvat dramaattiset ja impulsiiviset persoonallisuudet. B-ryhmän persoonallisuushäiriöt liittyvät selkeimmin siihen narsismiin, jota selviytyjät ovat kokeneet omissa nahoissaan. Sen vuoksi tämä ryhmä nousee yhä …